Vihreiden kannatus normalisoitui
Neljän vuoden takainen vaalikupla puhkesi demarien edessä
|
 Vihreät kärsivät pääkaupunkiseudulla tuntuvan vaalitappion. He menettivät eniten kannatustaan Helsingissä. Puolue koki menetyksiä myös Espoossa ja Kauniaisissa. Pienin takaisku oli Vantaalla.
Vihreät ovat tähän saakka tottuneet saamaan aina paremman tuloksen kuin edellisissä vaaleissa. Sunnuntain kunnallisvaaleissa jatkuvan menestyksen tie katkesi ensimmäisen kerran. Miksi?
Helsingin yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen näkee vihreiden vaalitappion taustalla monia syitä.
"Vaalien alla nousi suuria kysymyksiä, miten julkiset palvelut pitää järjestää. Liikennelaitoksen jupakassa demarit ja vasemmistoliitto tarkoituksellisesti liimasivat vihreät selkeästi kokoomuksen kylkeen. Vihreät joutuivat vaikeaan välikäteen."
Martikainen arvelee, että "vihreitä ei ehkä ole mielletty suurten taloudellisten kysymysten ratkaisijaksi. Se oli myös uskottavuuskysymys, jossa vihreiden ohjelmallinen paketti hajosi." Hän arvelee, että vihreiden vaalitappio johtuu lopulta vaalien alusajan poliittisen ilmapiirin äkillisistä vaihteluista.
Vihreät ja demarit ovat Martikaisen mukaan keskinäisiä kilpailijoita, joiden kannatukset riippuvat toisistaan. "Niiden voimasuhteet palasivat nyt tilanteeseen, joka vallitsi 1996. Se tarkoittaa, että vuoden 2000 tilanne oli vihreiden yleiseen kannatukseen verrattuna ylikorkea. Nyt on tapahtunut normalisoituminen."
Sen vuoksi edellisiin kunnallisvaaleihin tuijottaminen ei Martikaisen mukaan ole oikein. "Vihreiden kannatus on nousujohteinen, mutta vuoden 2000 kannatuskupla on puhjennut. Näin käy politiikassa usein." Vastaavanlainen ilmiö oli hänen mielestään keskustan kannatushuippu vuoden 1991 eduskuntavaaleissa.
Professori Martikainen kehottaa katsomaan Sdp:n kannatuksen kehitystä kunnallisvaaleissa pitemmällä aikajaksolla. "Se on 1960-luvulta lähtien oikeastaan vaakasuora viiva." Siinä neljän vuoden takaisten kunnallisvaalien tulos on hänen mielestään poikkeuksellinen kuoppa, joka on nyt täyttynyt.
Kokoomuksen kannatus on pysynyt samanaikaisesti vakaana kaikissa kolmessa vaalissa.
Vihreiden rooli Vuosaaren satama -asiassa on Martikaisen mielestä saattanut vaikuttaa heidän menetykseensä. "Ehkä se on ollut luontovihreiden mielestä liian ponnetonta."
Imagotutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Karvonen Tampereen yliopistosta pitää kiinnostavana, että demarit onnistuivat "lietsomaan hyvinvointikeskustelun", joka aktivoi heidän äänestäjänsä. Vihreillä sen sijaan ei ollut omaa agendaa eli asialistaa vaalitaistelussa.
Sen lisäksi suhtautumisessa vihreisiin ja heidän menestykseensä ovat vaikuttaneet mielikuvat, jotka ovat syntyneet muutamien erityistapausten vuoksi.
"Vihreiden imagoon ovat varmaan vaikuttaneet huume- ja viinajutut, joita on toistettu mediassa ja laskettu niistä leikkiä viihdeohjelmissa", Karvonen sanoo.
Toimittajat palaavat Karvosen teorian mukaan samoihin juttuihin senkin takia, että vihreät ovat "jotenkin hörhömäisempiä kuin vaikkapa kokoomuslaiset. Se on kuin mytologiaa, joka kerrotaan yhä uudelleen ja uudelleen. Se on tietysti vihreiden kannalta kiusallista. Nuoret eivät siitä ehkä välitä, mutta ehkä vanhemmat äänestäjät."
Karvonenkin muistuttaa vihreiden etenemisestä viime kerralla tavallista korkeammalle, jolloin nyt on kyse palaamisesta normaalimmalle tasolle.
"Vihreät ovat vielä nuori puolue, jolla ei ole ihan vakiintunutta asemaa. Sillä on todistamisen taakkaa siitä, onko se vakavasti otettava puolue. Oppositiopuolueena sen on myös vaikea tulla esiin."
Karvonen lisää tähän Rosa Meriläisen ja muut yksittäistapaukset, joita media mielellään alkaa myllyttää. "Mielikuvat syntyvät, mistä syntyvät, mitä on saatavilla."
Lisää aiheesta:
 Paluu arkeen voittoputken jälkeen
"Meillä ei ollut omaa vihreää teemaa"
Tarkkailuluokan viimeinen jälki-istunto
Muualla Verkkoliitteessä:
Helsingin valtuuston uudet jäsenet kuvissa
Muualla verkossa:
Kunnallisvaalien 2004 tulokset
ANTTI MANNINEN / Helsingin Sanomat
antti.manninen@hs.fi
|
|
