Espoon kunnallisvaalit voitti kokoomus 38,5 prosentin kannatuksellaan. Se sai 27 paikkaa.
Neljänneksi kiri Ruotsalainen kansanpuolue 10,2 prosentin kannatuksella ja sai entiset seitsemän paikkaa.
Kun ensimmäiseksi ja neljänneksi tulleen paikkaluvut lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi 34 paikkaa.
Ja siinä se sitten onkin eli kokoomus ja ruotsalaiset muodostavat yhdessä Espoon uuden valtuuston enemmistön.
Ne pystyisivät halutessaan jo kahdestaan jyräämään kaikki muut. Rkp:tä ei edes tarvitse houkutella, sillä se on perinteisesti peesannut kokoomusta. Ei Rkp missään nimessä kokoomuksen apupuolue ole, mutta sielunveli kumminkin.
Kokoomuksen voiton ansiosta arvokkain luottamustoimi, kaupunginhallituksen puheenjohtajuus pysyy kokoomuksen tottuneissa käsissä. Siitä ei tarvitse edes puhua.
Sen sijaan seremoniallisempi kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus kiertänee puolueelta toiselle. Espoossa on ikiaikainen perinne kierrättää valtuustokauden aikana valtuuston puheenjohtajuutta.
Voittoisa porvaristo tietää tuskien taivalta vasemmistopuolueille, joita yhteen laskien pääsi uuteen valtuustoon 16.
Demarit menestyivät paremmin kuin vuosikymmeniin ja saivat toiseksi eniten ääniä. Se ei riittänyt edes yhteen himoittuun lisäpaikkaan.
Kokoomuksen nykyinen ryhmäjohtaja Jukka Mäkelä on viime aikoina lausunut sovittelevia sanoja sosiaalidemokraattien suuntaan.
Mäkelä on tasainen ja tasapuolinen mies, joka ilmeisesti tarkoittaa mitä puhuu. Kokoomuksessa on kuitenkin ärhäköitä naisia.
Demarit ottanevat lusikan kauniiseen käteen ja pyrkivät neuvottelemaan. Sitä ryhmäjohtaja Markku Sistonen jo lupailikin.
Kokoomuksen ja demareiden välit ovat lauhtuneet sen jälkeen, kun kokoomus vaihtoi sekä hallituksen puheenjohtajan että ryhmäjohtajan.
RAIJA.KAIKKONEN@SANOMA.FI KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN KAUPUNKITOIMITTAJA.
