Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vegaanihaaste villitsee, ja ravitsemussuosituksia päivitetään – asiantuntijat vastaavat, miten kasvisruokavalio vaikuttaa terveyteen

Täysin kasvisperäinen ruokavalio eli veganismi otetaan kohta huomioon myös virallisissa ravitsemussuosituksissa

Hyvinvointi
 

Vegaaninen eli täysin kasvisperäinen ruokavalio kiinnostaa nyt monia. Tammikuun vegaanihaasteeseen osallistuu liiton mukaan yli neljä tuhatta ihmistä. Kampanjassa voi kokeilla kuukauden ajan vegaaniruokaa someryhmän ja halutessaan myös henkilökohtaisen tutorin avulla.

Veganismi askarruttaa jo viranomaisiakin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisee parin viikon päästä päivitetyt ravitsemussuositukset raskaana oleville ja imettäville sekä lapsille, joissa annetaan ohjeita vegaaniruokavaliota noudattaville.

Onko sitten vegaaniruokavalio hyväksi ihmisille? HS kysyi asiaa Vegaaniliiton puheenjohtajalta Sari Komulaiselta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorilta Suvi Virtaselta, joka on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen.

1. Vaikuttaako kuukauden veganismi terveyteen?

Komulainen: Kuukauden kokeilu ei vaikuta juuri mitenkään. Suurin vaikutus voi olla se, että ihminen jättää eläinperäiset ruoka-aineet pois pysyvästi. Viime vuoden vegaanihaasteeseen osallistujista melko iso osa sanoi joko jatkavansa vegaanina tai vähentävänsä lihansyöntiä.

Virtanen: Ei juurikaan vaikutusta terveeseen aikuiseen. Raskaana olevilla, imettävillä ja lapsilla on tärkeää, että lyhytkestoinenkin vegaaniruokavalio on ravitsemuksellisesti tasapainoinen.

2. Miten pysyvä veganismi vaikuttaa?

Komulainen: Hyvin. Kasvisruokavaliota noudattava saa vähemmän terveydelle haitallisia kovia rasvoja. Kasvissyöjillä on keskimäärin pienempi painoindeksi, pienempi riski sairastua esimerkiksi kakkosyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Virtanen: Kasvispainotteisella ruokavaliolla on ylipäätään edullinen vaikutus esimerkiksi veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen. Parempi ja turvallisempi on kuitenkin lakto-ovo-vegetaarinen maitotuotteita ja kananmunaa sisältävä kasvisruokavalio tai kalalla täydennetty kasvisruokavalio.

3. Mitä lisäravinteita vegaanin pitäisi syödä?

Komulainen: Vegaanin, kuten jokaisen suomalaisen, tulee kiinnittää huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin varsinkin pimeänä vuodenaikana. Lisäksi vegaanin tulisi huolehtia riittävästä B-12-vitamiinin saannista. Jodia saa ruokasuolasta, mutta jos välttää suolaa, se kannattaa korvata muulla tavalla. Yleissääntö on, että jos vegaani syö monipuolisesti ja riittävästi, proteiinin tarve täyttyy. Urheilijoiden ja raskaana olevien sekä imettävien äitien tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota proteiinin saantiin.

Virtanen: B-12-vitamiinia ja jodia tulee syödä lisäravinteina päivittäin. D-vitamiinisuositukset ovat samat kuin kaikille muillekin eli D-vitamiinilisää suositellaan alle 18-vuotiaille, odottaville ja imettäville äideille ja iäkkäille, sekä niille työikäisille, jotka eivät käytä säännöllisesti kalaa tai D-vitaminoituja maitoja tai rasvalevitteitä. Muiden ravintolisien, kuten kalsiumin, B2-vitamiinin, raudan ja sinkin tarve tulee arvioida ravitsemusterapeutin kanssa yksilöllisesti.

Maito, kananmunat ja kala ovat niin tärkeitä jodin lähteitä, että jos niitä ei ole ruokavaliossa, lisäravinne on paikallaan. Vegaaniin kannattaa käyttää maidon kaltaista, mieluiten sokeritonta kasvisjuomaa, johon on lisätty kalsiumia, B12- ja B2-vitamiinia. Proteiinin saantiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Viljaa, herneitä, papuja, linssejä, soijaa, pähkinöitä, manteleita tai siemeniä pitää syödä useita kertoja päivässä. Lisäksi vegaanin kannattaa pitää huolta siitä, että hän saa riittävästi välttämättömiä rasvahappoja. Niitä saa esimerkiksi rypsiöljystä ja margariinista.

4. Onko vegaaniruokavalio vaikea toteuttaa?

Komulainen: Se on yllättävän helppo. Lihan voi korvata soijatuotteilla tai palkokasvilla. Maitotuotteisiin löytyy lähes kaikista kaupoista esimerkiksi soijasta, kaurasta, riisistä, mantelista, pähkinästä tai kookoksesta valmistettuja vaihtoehtoja. Kananmunan voi usein jättää kokonaan pois tai korvata vaikka vissyvedellä, soodalla, omenasoseella tai erityisellä korvikkeella.

Virtanen:Se on todella haasteellinen ja tulee usein kalliiksi. Erityisen vaikea se on pienellä lapsella sekä odottavalla tai imettävällä äidillä. Esimerkiksi raskaana olevien ja imettävien vegaanien kannattaa pyytää ravitsemusterapeutilta yksilölliset ohjeet, jotta he saavat varmasti kaikki tarpeelliset ravintoaineet. Vegaaniruokavalion toteuttaminen esimerkiksi päivähoidossa olevalle lapselle saattaa olla melkoinen haaste. Perheen kannattaa keskustella järjestelyistä päivähoidon henkilöstön kanssa. Helpompaa on, jos lapsi syö kasvisten lisäksi maitotuotteita, munia ja/tai kalaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!