Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työelämään tarvitaan myötätuntoa, jotta ihmiset oppisivat uutta eivätkä pelkäisi virheitä, sanoo asiantuntija

Yhdysvaltalainen filosofian tohtori Monica Worline perusti myötätuntolaboratorion, jossa tutkitaan empatian vaikutuksia työyhteisöön.

Hyvinvointi
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/8cb2fb75db5eb556e2c374ad61833466d85f6ed8-2384803-HS_MYOTATUNTOTUTKIJA_130116_02.jpg
Miten kehität myötätuntoa?
Yhdysvaltalainen tutkija Monica Worline antaa kolme vihjettä siitä, miten kuka tahansa voi kehittää myötätuntoa. Myötäelämisen taitoa tarvitaan yksityiselämän lisäksi yhä enemmän myös työelämässä. Toimittaja: Sirpa Pääkkönen, kuvaus ja leikkaus: Janne Järvinen

Filosofian tohtori Monica Worline huomasi viisitoista vuotta sitten puutteen myötätunnon tutkimisessa. Vaikka myötätunnon kehittymistä ja oppimista oli tutkittu monella tavalla, työelämässä koettua myötätuntoa ei tutkittu lainkaan. Hän perusti Stanfordin yliopistoon Kaliforniaan myötätuntolaboratorion. Toinen yksikkö perustettiin Michiganin yliopistoon.Työntekijöitä oli aluksi viisi. Nyt tukijoita on kaksikymmentäviisi, ja tutkimus on levinnyt muualle tiedemaailmaan.

Monica Worline vieraili alkuviikosta Helsingin yliopistossa järjestetyssä myötätuntoseminaarissa, jossa hän kertoi myötätunnon merkityksestä työelämässä.

Myötätuntolaboratoriossa tutkitaan myötätunnon kokemista työpaikoilla. Menetelminä ovat haastattelut, survey-tutkimus ja havainnointi. Tutkimusten avulla pyritään ymmärtämään organisaatioiden toimintaa.

Myötätunto on Worlinen mukaan tarpeen esimerkiksi silloin, kun opiskellaan uusia asioita.

”Työpaikoilla puhutaan oppimisen tärkeydestä, mutta oppimiseen liittyy virheitä. Useimmat työntekijät pelkäävät virheiden tekemistä ja masentuvat niistä. He kätkevät virheensä mieluummin kuin ottavat niistä opikseen. Virheitä hävetään”, Monica Worline sanoo.

Hänen mukaansa hyvä esimies on avainasemassa vaikeiden tilanteiden purkamisessa. Myötätuntoisella suhtautumisella kaikki voivat oppia virheistä.

”Esimiehen reaktio vaikuttaa ryhmän muiden jäsenten reaktioihin. Johtajan osoittama myötätunto leviää koko työyhteisöön.”

Myös työtovereiden osoittama myötäeläminen on tärkeää. Yleensä vastoinkäymiset tulevat ihmisille työyhteisön ulkopuolelta. Silloin kollegat voivat osoittaa myötätuntoaan tarjoamalla konkreettista apua: esimerkiksi lastenhoitoa tai työtoverin työtehtävien hoitamista väliaikaisesti.

Huono esimies herättää pelkoa. Worlinen mukaan työntekijät yrittävät piilottaa huonon olonsa esimieheltä, koska he eivät luota esimieheen eivätkä halua paljastaa työpaikalla mitään yksityiselämästään.

Vertaistukea huonossa ilmapiirissä työskentelevät työntekijät saavat kollegoiltaan. He voivat keskustella tai juoruilla keskenään, kun pomo on vihainen tai hankala.

Tutkimukset huonon ilmapiirin vaikutuksesta työyhteisöön puhuvat karua kieltä. Luovuus ja innovaatiot vähenevät. Palvelualoilla palvelun laatu heikkenee. Työntekijöiden sitoutuminen työpaikkaan vähenee. Sairauslomat, poissaolopäivät ja fyysinen oireilu lisääntyvät.

Solmukohtia voi Worlinen mukaan ryhtyä aukomaan tiedostamalla, että yhteisöissä on todennäköisesti aina vähintään yksi ihminen, jolla on vaikea tilanne.

”Kollegalle voi osoittaa empatiaa. Keskustelua vaikeistakaan asioista ei pidä pelätä. Emotionaalinen ja sosiaalinen tuki työelämässä ovat valtavan tärkeitä. Niillä voidaan edistää työpaikan hyvinvointia.”

Valittaminen on yleistä, ja se on juurtunut monin paikoin tavaksi. Tutkimusten mukaan ihmiset puhuvat kolme kertaa enemmän negatiivisista asioista kuin postiivisista asioista. Worlinen mukaan suhde pitäisi kääntää toisinpäin. Hyvistä asioista pitäisi puhua paljon enemmän kuin huonoista.

”Positiivista palautetta pitäisi antaa säännöllisesti päivittäin. Työtoverit voivat kehua toisiaan ja esimies antaa hyvää palautetta kaikille.”

Joskus tulee kuitenkin vastaan tilanteita, joissa työ ei ole sujunut odotusten mukaisesti. Silloin Worline kehottaa antamaan kriittisen palautteen suoraan, mutta ystävällisesti. Pahin virhe on puhua ensin jotain mukavaa ja pamauttaa sen jälkeen kritiikki vasten kasvoja.

”Pomo voi aloittaa sanomalla ymmärtänsä, että alainen työskentelee kovasti, mutta nyt jotain on mennyt vikaan ja esimies haluaa auttaa alaista ymmärtämään epäonnistumisen taustaa. Kritiikki muuttuu keskusteluksi siitä, miten tilanne käännetään oppimiseksi.”

Myötätuntoiset johtajat osaavat tarttua ongelmiin nopeasti ja suoraan. He korjaavat tilanteen eivätkä salli työskentelyä negatiivisessa ympäristössä pitkään.

Janne Järvinen HS
Filosofian tohtori Monica Worline vieraili Helsingissä tällä viikolla.
Filosofian tohtori Monica Worline vieraili Helsingissä tällä viikolla.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!