Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Saatko kuumeen helposti vai harvoin? Se kertoo elimistösi puolustusjärjestelmästä ja alttiudestasi allergioille

Jos podet usein kuumetta, sinulla saattaa olla vähemmän allergioita kuin kuumeettomalla kaverillasi. Yhdeksän kiinnostavaa faktaa, joita et tiennyt kuumeesta.

Hyvinvointi
 

Kuume polttaa taudit pois – näin uskoi vanha kansa ja jopa lietsoi kuumetta nousemaan. Turhaan: nykytiedon mukaan kuumeen keinotekoinen ylläpitäminen ei nopeuta paranemista.

Kuumeella on silti tarkoitus. Se on elimistön viesti, joka kertoo sairaudesta ja kehottaa lepoon. Yleisimmät kuumeen aiheuttajat ovat flunssa, influenssa, oksennus- ja ripulitaudit sekä tulehdussairaudet. Kuume voi liittyä myös vakavampiin sairauksiin, mutta silloin se on harvoin taudin ainoa oire.

Kuumeeseen liittyy yhä harhaluuloja. Kokosimme yhdeksän yllättävää faktaa kuumeesta.

1. Lääketieteessä vasta 38 astetta on kuumetta

Ihmisen normaali ruumiinlämpö on 35,8–37,8 astetta, kun lämpö mitataan suusta tai peräsuolesta. Lämpötilaan vaikuttavat monet yksilölliset tekijät, kuten rasitus, ravinto ja pukeutuminen. Psyykkinen stressi voi nostaa lämpöä puoli astetta ja rankka liikunta peräti asteen.

Yleensä illalla ruumiinlämpö on korkeampi kuin aamulla. Naisilla lämpötila nousee kuukautiskierron loppupuolella noin 0,5 astetta. Koska ruumiinlämpö vaihtelee terveilläkin ihmisillä, lääketieteessä puhutaan kuumeesta vasta, kun mittarilukema yltää 38 asteeseen.

Pelkkää kuumemittaria ei kuitenkaan kannata tuijottaa, kun pohtii, jääkö esimerkiksi flunssan takia pois töistä. Kokonaisvointi ratkaisee. Flunssa on usein aikuisilla kuumeeton, mutta väsymys, kurkkukipu sekä lihas- ja nivelsäryt voivat tehdä työskentelystä hankalaa.

Kuumeettomuus ei myöskään tarkoita, ettei voisi herkästi sairastuttaa työtovereitaan.

2. Kuumemittari voi valehdella

Jos potilas valittaa lääkärille ”alilämpöä”, syyksi paljastuvat yleensä mittausolosuhteet. Kainalosta mitattu lämpö on yleensä 0,6 astetta alhaisempi kuin peräaukosta tai suusta mitattu lämpö. Jos mittari ei ole ollut tiivisti kainalossa, mittaus voi valehdella vielä enemmän. Peräaukko- tai suumittauksen ohella myös korvakuumemittarilla saa luotettavan tuloksen.

Todellinen alilämpö voi liittyä vaikeaan kilpirauhasen vajaatoimintaan tai anoreksiaan. Molempiin sairauksiin liittyy myös muita vakavia oireita.

3. Murrosiän jälkeen joillakin ei ole kuumetta juuri koskaan

Kuume vaivaa erityisesti lapsia, koska lasten elimistö ei ole vielä ehtinyt kehittää vastustuskykyä erilaisille taudinaiheuttajille. Perusterve päiväkotilapsi saattaa olla kuumeessa jopa kymmenen kertaa vuodessa.

Murrosiän jälkeen toisilla ei ole kuumetta juuri koskaan, kun taas toisille kuume nousee aikuisenakin jokaisessa flunssassa. Tämä johtuu siitä, että ihmisillä on erilaisia perinnöllisiä tapoja reagoida taudinaiheuttajiin.

Usein kuumeessa olevien ihmisten puolustusjärjestelmä perustuu tavallista aktiivisempiin tulehdussoluihin ja välittäjäaineisiin. Toisilla elimistö puolustautuu enemmän vasta-aineiden avulla, ja he ovat kuumeessa yleensä vain voimakkaissa sairauksissa kuten malariassa tai influenssassa.

Molemmat puolustusjärjestelmätyypit ovat suunnilleen yhtä yleisiä. Useimpien ihmisten puolustusjärjestelmä on kuitenkin jotakin näiden kahden tyypin väliltä.

Erilainen puolustusjärjestelmä ei tee toisista automaattisesti terveempiä kuin toisista. Harvoin kuumeessa oleva voi saada yhtä helposti flunssan kuin ihminen, jolla kuume nousee herkästi. Jotkin sairaudet vaivaavat kuitenkin useammin kuumeelle alttiita ihmisiä. Heille tyypillisiä vaivoja ovat esimerkiksi keuhkoputken- ja poskiontelontulehdus sekä ihon haava- ja näppyläinfektiot. Toisaalta heidän puolustusjärjestelmänsä ehkäisee usein allergioilta.

Harvoin kuumeessa olevilla on allergioiden lisäksi myös suurempi riski saada yskänrokko eli herpes.

4. Kylmä ilma ei pahenna kuumetta – päin vastoin

”Älä kylmetä itseäsi, ettet sairastu”, neuvotaan usein. Kehotus pitää puoliksi paikkansa. Tulehdussairauden aiheuttaa bakteeri tai virus, ei kylmyys. Kylmettyminen voi kuitenkin heikentää elimistön puolustusmekanismien toimintaa, jolloin infektioita aiheuttavat virukset lisääntyvät helpommin.

Jos sairaus on jo puhjennut ja kuume noussut, ei kylmä ilma pahenna tautia – päinvastoin se hieman alentaa ruumiinlämpöä. Kuumepotilaan kannattaakin alkuvaiheen viluntunteen jälkeen ennemmin avata tuuletusikkunat kuin sytyttää takka.

Kuumeen laskemiseksi ei kannata kuitenkaan käyttää keinoja, jotka tuntuvat epämukavilta. Paras keino on lepo.

5. Haalea juoma auttaa paremmin kuin kuuma

Kuumeessa juomisesta pitää huolehtia, sillä kuume haihduttaa paljon nestettä. Aikuisen pitäisi 38 asteen kuumeessa juoda vähintään lasillinen tavallista enemmän päivässä, 39 asteen kuumeessa kaksi lasillista tavallista enemmän ja niin edelleen. Kuumeiselle lapselle on hyvä tarjota juotavaa aina, kun se maistuu.

Moni nauttii flunssaisena kuumia juomia. Höyryävä neste tuntuu usein miellyttävältä kipeässä kurkussa. Potilaan lämmönsääntelyn kannalta ihanteellisin vaihtoehto olisi haalea juoma, mutta suurta väliä kupin kuumuudella ei ole. Tärkeintä on juoda.

6. Kuume ei ole vaarallista

Kuumetta on turha pelätä. Infektiosairaudet, kuten flunssa ja influenssa, eivät nosta kuumetta niin korkealle, että se olisi elimistölle vaarallista. Hyvin korkea, yli 41 asteen kuume on usein merkki vakavasta bakteeri-infektiosta, mutta siitä ei tee vakavaa kuume vaan taustalla oleva infektio.

Vaarattomuuden takia kuumetta ei tarvitse alentaa lääkkeillä. Alle 38,5 kuumeessa lääkkeitä ei suositella lainkaan, jos olo ei ole kovin tukala.

Jos hieman kuumeisen pikkulapsen lääkitsee terveenoloiseksi, hän juoksee ja riehuu eikä malta levätä. Aikuiset taas menevät herkästi lääkkeiden voimin töihin tartuttamaan muita.

7. Kuumelääkkeitä voi joskus yhdistää

Väkisin kuumeessa ei tarvitse kärvistellä, sillä kuumelääkkeiden käyttö ei hidasta paranemista – ei tosin sitä nopeutakaan. Kuumetta alentavia lääkkeittä ovat parasetamoli, ibuprofeeni, asetyylisalisyylihappo eli aspiriini ja naprokseeni, joka on hitaasti mutta pitkään vaikuttava lääke. Asetyylisalisyylihappoa lukuun ottamatta ne sopivat myös lapsille.

Kahden kuumelääkkeen yhdistäminen on periaatteessa mahdollista, jos ne kuuluvat eri lääkeryhmiin. Parasetamolia ja ibuprofeenia voi siis käyttää yhtä aikaa. Ibuprofeenin sijasta voi ottaa myös samaan lääkeryhmään kuuluvaa asetyylisalisyylihappoa tai naprokseenia.

Yhteiskäyttö ei kuitenkaan kannata, jollei lääkäri siihen erityisesti kehota. Lapsilla tehtyjen tutkimusten mukaan ibuprofeenin ja parasetamolin yhteiskäyttö alentaa kuumetta vain hiukan tehokkaammin verrattuna yhteen lääkkeeseen, ja epämukavaa oloa se ei vähennä yhtään enempää.

Antibiootteja määrätään kuumepotilaalle silloin, kun kyse on bakteeritulehduksesta. Antibiootit eivät välittömästi alenna lämpöä, ja joskus ne voivat aiheuttaa joitakin tunteja kestävän kuumeen.

8. Kuumeinen pikkuvauva pitää viedä heti hoitoon

Yleensä kuume on elimistön normaali puolustusreaktio, joka kertoo ihmisen olevan perusterve. Joskus kuumeen takia kannattaa kuitenkin mennä lääkäriin.

Alle kolmen kuukauden ikäinen kuumeinen vauva pitää aina viedä terveyskeskukseen. Isompien vauvojen ja lasten sekä aikuisten kohdalla hoidon tarve riippuu yleisvoinnista. Tavallisessa flunssassa lämpötilan laskemista alle 38 asteeseen voi odotella viikonkin.

Jos lapsen yleisvointi on huono eikä kuumelääkekään auta, kannattaa lähteä heti päivystykseen. Myös aikuisen yleiskunnon romahduksesta on syytä huolestua. Muita tutkimuksia vaativia oireita ovat esimerkiksi hengenahdistus, jatkuva vatsakipu, selkä- ja niskakivut ja ihomuutokset. Lääkäriin pitää myös mennä, jos kuumetta on yli 40,5 astetta, eikä se käänny laskuun muutamassa tunnissa, tai jos kuume nousee uudelleen oltuaan pari päivää poissa.

Jos korkea kuume nousee heti eksoottisen lomamatkan jälkeen, syynä voi olla trooppinen sairaus kuten malaria, joka vaatii ammattilaisten hoitoa.

9. Kuumekouristukset ovat perinnöllisiä

Korkea kuume voi saada hourailemaan tai näkemään harhoja. Jos houreet katoavat kuumeen laskiessa, niistä ei tarvitse huolestua.

Muutamalle prosentille lapsista korkea kuume voi aiheuttaa kuumekouristuksen. Sen aikana kädet ja jalat nykivät eikä lapseen saa kontaktia. Kouristukset näyttävät pelottavilta, mutta ne eivät yleensä ole vaarallisia ja menevät ohi parissa minuutissa.

Jos kouristus ei pääty itsestään, on soitettava hätänumeroon. Jos taas lapsi on kohtauksen jälkeen sekava, oksenteleva tai muuten poikkeava, tulee ottaa yhteys terveyskeskukseen.

Taipumus kuumekouristuksiin on periytyvä. Yleensä jokaiselta kouristelijalta löytyy lähisukulainen, joka on kärsinyt samasta vaivasta lapsena.

Juttuun on haastateltu Hyksin Tulehduskeskuksen osastonylilääkäriä Veli-Jukka Anttilaa, immunologian professoria Seppo Merta ja lasten infektiotautien erikoislääkäriä Eeva Saloa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!