Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venyttelystä ei ole välttämättä mitään hyötyä – asiantuntijat neuvovat oikeanlaisen kehonhuollon

Venyttelyn hyödyistä ei juuri ole tieteellistä näyttöä, sanoo tutkija. Urheiluhieroja neuvoo perinteisen venyttelyn sijaan tekemään aktiivista kehonhuoltoa, jossa lihakset pannaan töihin.

Hyvinvointi
 

Koirat venyttelevät, kissat venyttelevät ja ihmisiäkin muistutetaan jatkuvasti venyttelyn tärkeydestä, mutta onko venyttelyllä oikeasti merkitystä?

”Minulla ei ole yksiselitteistä vastausta”, sanoo tutkija Lauri Stenroth.

”Kokemuksesta tiedämme, että venyttely saattaa tuntua mukavalta. Mutta venyttelyn hyödyistä ei juuri ole tieteellistä näyttöä”, sanoo Stenroth. Hän tekee Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa siitä, miten ihmisen lihakset ja jänteet mukautuvat ja muuttuvat hänen ikääntyessään.

Venyttely ei Stenrothin mukaan välttämättä estä lihaksen kipeytymistä rankan liikuntasuorituksen jälkeen. Se ei myöskään ehkäise ennalta liikuntavammoja.

”Moni pärjää venyttelemättä aivan hyvin. Toiset taas kokevat, että elämästä ei tule mitään ilman venyttelyä. Väsynyt lihas on jäykkä ja kireä, ja sen venyttäminen voi tuntua mukavalta”, hän sanoo.

Venyttelyn vaikutus perustuu Stenrothin mukaan siihen, että hermostoa opetetaan olemaan vastustamatta venytystä. Kun ihminen pystyy olemaan venytyksen aikana rento, hänen liikeratansa suurenevat.

Varsinainen venyttelyharjoittelu on Stenrothin mukaan eri asia kuin satunnaiset lyhyet venytykset. Sitä tekevät esimerkiksi tanssijat ja voimistelijat. ”Pitkäjänteisellä harjoittelulla nivelten liikerataa saadaan kasvatettua, jolloin esimerkiksi spagaatit ja jalannostot onnistuvat”, Stenroth toteaa.

Vastausta venyttelyn tarpeellisuuteen ei löydy myöskään UKK-instituutin tutkijalta Jaana Sunilta. Venyttelyn vaikutusta on hänen mukaansa vaikea mitata, koska sitä ei aina voi erottaa muusta liikkeestä. ”Elimistö ei tiedä, onko ihminen venyttelemässä, uimassa tai etsimässä vaikka kaulaliinaa hattuhyllyltä.”

Suni määritteleekin venyttelyn ylipäätään liikkeeksi, joka tehdään isoilla liikeradoilla.

Venyttely on hänen mukaansa silti tärkeää, vaikka sitä ei erikseen mainita edes terveysliikunnan suosituksissa.

”Lihasten ja jänteiden joustavuus ja venyvyys paranevat, kun ne lämpenevät”, Suni perustelee.

Hän suosittelee lämmittelemään kehoa esimerkiksi juoksemalla ennen venyttelyä. Lämmittely on hänen mukaansa tarpeen etenkin suurta liikelaajuutta vaativissa liikuntasuorituksissa.

Iäkkäillä ihmisillä jo pelkkä venyttely voi Sunin mukaan lisätä lihasvoimaa.

Entä mitä pitäisi tehdä, jos viettää päivänsä hartiat lysyssä tietokonetta näpytellen?

Silloin pelkkä venyttely ei Sunin mukaan riitä suojelemaan kumaraan painumiselta ja huonolta ryhdiltä.

”Jos istut tuolissa selkä pyöreänä, pehmytkudokset suuttuvat. Lihakset eivät tue kehoa, vaan roikut pehmeiden nivelsiteiden varassa. Silloin pitää venyttelyn lisäksi kehittää lihaskuntoa”, hän toteaa.

Entä mitä vastaa urheiluhieroja Tuukka Häkkinen. Tunteeko hän ihmisen lihaksia hieroessaan käsissään, onko ihminen harrastanut venyttelyä vai ei?

Ei kuulemma tunne: ”Sen voi tuntea, onko ihminen käyttänyt kehoaan monipuolisesti vai ei. Mutta sitä en pysty tuntemaan, onko hän venytellyt vai ei”, Häkkinen vastaa.

Kysymys on kuitenkin hänen mielestään liian yksinkertaistettu.

Venyttely ei hänen mukaansa ole välttämätöntä silloin, jos ihminen käyttää lihaksiaan täydellä liikelaajuudella, kuten joogassa tai pilateksessa. Silloin lihas venyy samalla kun se joutuu tekemään töitä.

Jos taas ihminen vaikka käyttää aina korkokenkiä, hänen pohjelihaksensa eivät kävellessä saa venytystä.

”Silloin voi käydä niin, että pikkuhiljaa nilkan liike pienenee ja lihasten liikkuvuus saattaa kärsiä. Aktiivisesta lihaksen venyttelystä ja oikeanlaisista liikkuvuutta lisäävistä harjoitteista olisi silloin hyötyä”, Häkkinen sanoo.

Pelkät venyttelyt eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole ratkaisu, vaan pikemminkin lihasten monipuolinen käyttö.

Onko pelkkä venyttely sitten jo täysin aikansa elänyt asia?

Ei sentään.

”Venyttelyllä on edelleen oma tehtävänsä, mutta nykyisin suositaan aktiivisempaa venyttelyä, jossa lihaksella tehdään töitä samalla kun sitä venytetään”, Häkkinen sanoo.

Ennen lenkkiä hermostoa kannattaisi Häkkisen mielestä lämmitellä vaikka nostelemalla polvia tai juoksemalla paikallaan. Silloin kroppa valmistautuu siihen, mitä on tulossa.

Asfalttikadut eivät hänen mukaansa juuri haasta tuki- ja liikuntaelimistöä. Siksi olisi hyvä kävellä välillä metsässä ja kallioilla ja lenkkeillä maastossa kerran viikossa.

”Mitä monipuolisemmin kehoa haastetaan, sitä paremmin se toimii”, Häkkinen sanoo.

Aktiivista liikkumista ei pitäisi unohtaa töissäkään. ”Jos töitä tehdään toimistossa selkä kyyryssä, siihen asentoon myös jämähdetään.”

Häkkisen mukaan olisi tärkeää nousta kerran tunnissa ylös ja tehdä vaikka pari kyykkyä tulostimella käydessä. ”Mikä tahansa, mikä panee kroppaa liikkeelle, on parempi kuin paikallaan olo”, hän muistuttaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!