Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Voiteista ja pesuaineista on puhjennut allergia­epidemia – ”Parabeeni­hysterian vuoksi mentiin ojasta allikkoon”

Hyvinvointi
 
Jaana Laitinen
Juhani Niiranen / HS
Herkistyneen iholla MIT saattaa aiheuttaa näppylöitä, vesirakkuloita ja punoitusta.
Herkistyneen iholla MIT saattaa aiheuttaa näppylöitä, vesirakkuloita ja punoitusta. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Iho punoittaa ja puskee näppylöitä. Kutina on välillä sietämätöntä. Kortisonivoide auttaa vain hetken.

Kuulostaako tutulta? Oireiden aiheuttaja saattaa olla yllättävän lähellä: tuttu voide tai pesuaine. Monessa niistä käytetään kosmetiikan säilöntäainetta nimeltään metyyli-isotiatsolinoni (MIT). Samanlaisia oireita voi aiheuttaa myös metyylikloori-isotiatsolinoni tai nämä kaksi ainetta yhdessä.

Allergioita on puhjennut niin tiheään, että ihotautilääkärit puhuvat jo epidemiasta.

”Kaikki käyrät nousevat kohti taivasta”, kuvaa allergioiden yleistymistä ihotautilääkäri Kristiina Aalto-Korte. Hän työskentelee kosketusallergian asiantuntijana Työterveyslaitoksella.

Myös allergianeuvojat ovat havainneet MIT-ongelmat.

”Meille tulee paljon puheluja ihmisiltä, jotka ovat sairastuneet siitä”, kertoo allergianeuvoja Merike Laine Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksestä.

Kuluttajat törmäävät MIT:hen muun muassa ihovoiteissa, meikeissä, hiustenhoitoaineissa ja pesuaineissa. Työssään aineelle altistuvat maalarit, kampaajat ja kosmetologit sekä erilaisia pesuaineita ja käsipuhdistusaineita käyttävät.

Herkistyneen iholla MIT saattaa aiheuttaa näppylöitä, vesirakkuloita ja punoitusta, Merike Laine kuvaa. Iho voi hilseillä ja kutista sietämättömästi. Oireisiin kuuluu myös turvotus.

Aine aiheuttaa viivästynyttä kosketusallergiaa, mikä tarkoittaa, etteivät oireet ala heti aineelle altistumisen jälkeen. Yleensä ne ilmaantuvat yli kuuden tunnin kuluttua tai seuraavan vuorokauden aikana.

”Jos epäilet kosmetiikka-allergiaa, mene ihotautilääkärille. Metyyli-isotiatsolinoniallergia vaatii diagnoosin ja neuvontaa. Ei riitä, että omin päin kokeilee, mitkä tuotteet ärsyttävät”, Kristiina Aalto-Korte neuvoo.

Keskussairaaloiden ihotautiklinikoilla toissa vuonna tutkituista potilaista 15 prosentilla oireilun syyksi osoittatuivat isotiatsolinonit.

”Nyt potilaita herkistää nimenomaan metyyli-isotiatsolinoni”, kertoo erikoislääkäri Kaija Lammintausta Turun yliopistollisen keskussairaalan allergiayksiköstä.

Aalto-Korte arvioi, että MIT:lle herkistyy joka vuosi ainakin viitisensataa suomalaista. Lisäksi se aiheuttaa iho-oireita niille, jotka allergisoituivat 1980- ja 90-luvulla Kathon CG -nimiselle kosmetiikan säilöntäaineelle. Kathon CG oli tunnetuin kauppanimi metyylikloori-isotiatsolinonin ja metyyli-isotiatsolinonin sekoitukselle.

Säilöntäaineiden aiheuttamat ongelmat eivät ole uusi ilmiö. Kathon CG -säilöntäaineen käyttöä rajoitettiin aikanaan, kun huomattiin, miten nopeasti se allergisoi. Sen tilalla jouduttiin käyttämään muun muassa parabeeneja.

Myöhemmin alettiin epäillä, että parabeenit haittaavat hormonitoimintaa. Syntyi parabeenihysteria, Kristiina Aalto-Korte kuvaa. Sen vuoksi MIT kaivettiin jälleen esiin. EU:n komissio hyväksyi aineen käytön 0,01 prosentin pitoisuutena.

”Parabeenihysterian vuoksi mentiin ojasta allikkoon. Parabeenien haitallisuudesta on vasta epäily. Kosmetiikassa alettiin käyttää metyyli-isotiatsolinonia, joka sairastuttaa ihmisiä.”

Ihotautilääkärit varoittivat komissiota allergiaepidemiasta vuosikausia, Lammintausta ja Aalto-Korte kertovat. EU joutui lopulta pohtimaan kantaansa MIT:hen, kun brittilehdet kertoivat allergioista vuonna 2013. Tutkittuaan asiaa EU:n oma tiedekomitea vaati, että aine pitää kieltää iholle jäävissä tuotteissa. Iholta huuhdeltavissa tuotteissa sen määrää pitäisi komitean mielestä rajoittaa hyvin pieniin annoksiin.

Asia ei tuolloin edennyt EU:ssa sen pidemmälle. Tänä keväänä MIT:n käyttöä iholle jätettävissä tuotteissa puidaan taas.

Aalto-Korte antaa risuja EU:n komissiolle vetkuttelusta asian hoidossa.

”Komissio ei kuuntele lääkäreitä vaan kosmetiikkateollisuutta. Se pelaa aikaa. Sinä aikana tuhannet ihmiset sairastuvat aineesta myös Suomessa.”

Isotiatsolinonien seoksen käyttö sen sijaan on kielletty. Kielto koskee tuotteita, jotka jätetään iholle. Seosta sisältävää, iholle jätettävää kosmetiikkaa ei saa löytyä kaupan hyllyiltä 16. huhtikuuta 2016 jälkeen. Pois huuhdeltavissa tuotteissa yhdistettä saa edelleen käyttää. Suurin sallittu pitoisuus on 0,0015 prosenttia.

Ainut keino helpottaa MIT:n aiheuttamia iho-oireita on välttää kosmetiikkaa ja pesuaineita, jotka sisältävät sitä. Ongelmallista on, että tuotteissa voi olla sitä, vaikka aine ei näy ainesosaluettelossa. Työterveyslaitoksen tutkimista potilaista kolmasosa oli saanut allergiaoireita isotiatsolinoneista, vaikka niitä ei mainittu ainesosaluettelossa tai turvallisuusselostuksessa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!