Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vuodenajalla ei ole vaikutusta mielialaan, väittää tutkimus – tutkija selittää, miksi kevät on Suomessa itsemurhien riskiaikaa

Hyvinvointi
 

Päivät pitenevät ja kevät lähestyy, mutta silti saattaa tuntua siltä, että voimat loppuvat tyystin.

Kevät on Suomessa perinteisesti ollut se vuodenaika, jolloin tehdään eniten itsemurhia.

Selityksenä on ollut, että pitkä, pimeä talvi altistaa ihmiset masennukselle. ”Sato on sitten korjattu keväällä”, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija, professori Jouko Lönnqvist.

”Masentunut kokee putoavansa joukosta, kun muiden ihmisten mieliala kohoaa ja toimeliaisuus kasvaa”, Lönnqvist sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että itsemurhaan päätyminen on pitkä prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät. ”Kukaan ei tee itsemurhaa vain siksi, että katsoo ikkunasta ulos.”

Uusi yhdysvaltalaistutkimus toteaakin, että vuodenaikojen vaikutusta mielialaan on liioiteltu.

”Masennus on kausiluontoista, sen oireet tulevat ja menevät. Vaikka ihminen olisi masentunut talvisaikaan, se ei merkitse sitä, että masennus johtuisi talvesta”, sanoo Montgomeryssä sijaitsevan Auburnin yliopiston psykologian professori Steven LoBello.

Hänen johtamansa tutkimus perustuu lähes 35 000 amerikkalaista kattavaan tietokantaan. Siitä kertoo Medical News Today.

Suomessa itsemurhat näyttävät viime vuosina hajaantuneen melko tasaisesti kaikille kuukausille. Vielä vuonna 2010 miesten itsemurhien määrässä on ollut piikki toukokuussa, mutta vuonna 2011 suurin piikki on osunut elokuuhun, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Jari Hellanto. Naiset tekevät itsemurhia melko tasaisesti kaikkina vuodenaikoina.

Kevät näyttäisi tilastojen valossa kuitenkin edelleen olevan itsemurhien kannalta jonkinlaista riskiaikaa.

Kaikkein tärkeintä on Lönnqvistin mukaan kuitenkin se, että itsemurhien määrä Suomessa on vähentynyt tuntuvasti ja tämä trendi näyttää jatkuvan edelleen.

Vuonna 2014 Suomessa tehtiin 789 itsemurhaa, mikä on lähes sata vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Suomi syöksyi tuolloin lamaan ja itsemurhien määrän pelättiin kasvavan edelleen.

Yllättäen se kääntyikin laskuun.

”Laman aikana yhteisöllisyys lisääntyi. Oli hyväksyttyä etsiä tukea lähipiiristä”, Lönnqvist toteaa.

Itsemurhien määrä onkin hänen mukaansa yleensä suurimmillaan nousukauden huipulla. Kilpailu töistä, asemasta ja opiskelupaikoista johtaa siihen, että jako menestyjien ja luusereiden välillä korostuu.

Yhtenä esimerkkinä Lönnqvist mainitsee vuosien 2007–2008 taantuman, jolloin itsemurhien määrä kasvoi muualla Euroopassa, mutta ei Suomessa eikä muissa Pohjoismaissa.

”Voidaan ajatella, että pohjoismaiden hyvä turvaverkko suojasi ihmisiä kriisissä”, Lönnqvist sanoo.

Yksi selitys itsemurhien vähenemiselle Suomessa on Lönnqvistin mukaan myös itsemurhien kansallinen ehkäisyprojekti, jota alettiin toteuttaa vuosina 1990–1991.

Uutena itsemurhia ehkäisevänä tekijänä Lönnqvist mainitsee kännyköiden yleistymisen. ”Se vahvistaa ihmisten keskinäistä turvaverkkoa.”

Sosiaalinen media voi hänen mukaansa sitä vastoin työntää masentunutta joko kielteiseen tai myönteiseen suuntaan.

Aluksi sosiaalisella medialla oli Lönnqvistin mukaan selvästi kielteinen vaikutus itsemurhiin. Ihmiset saivat sen kautta jopa neuvoja itsemurhan toteuttamiseen. Maailmalla tunnetaan tapauksia, joissa ihmiset kerääntyivät verkon välityksellä yhteen tekemään joukkoitsemurhia.

Sittemmin on verkkoa ja somea on herätty käyttämään hyväksi itsemurhien ehkäisyssä, Lönnqvist sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!