Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaislapset käyttävät vaippoja pidempään kuin ennen – ”Kyllähän tietynlainen laiskuus houkuttaa”

Lapsille pitkittyneestä vaippojen käytöstä ei ole mitään haittaa, sanoo asiaa tutkinut lastentautien erikoislääkäri.

Hyvinvointi
 
Mika Ranta / HS
Vaipoista luopumiselle ei ole Suomessa suositeltua ikärajaa.
Vaipoista luopumiselle ei ole Suomessa suositeltua ikärajaa. Kuva: Mika Ranta / HS

Suomalaislapset käyttävät vaippoja paljon pidempään kuin ennen, kertoo lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Salo on tutkinut väitöskirjassaan lasten virtsatieinfektioita.

Syy vaippojen suosioonkin on selvä.

”Vaipat ovat muuttunneet kovasti. Niistä on tullut helppokäyttöisempiä ja miellyttävämpiä. Niistä myöskin tulee lapsille paljon vähemmän iho-oireita kuin ennen. Uskon, että suurin syy vaippaiän nousuun on se, että niiden käyttäminen vain on niin helppoa”, Salo sanoo.

Salon mukaan muutama vuosikymmen sitten vaippoja käyttävä 2-vuotias saattoi olla harvinaisuus. Nykyään hyvin harva 2-vuotias pärjää ilman vaippaa. 90 prosenttia 2-vuotiaista ei ole aloittanutkaan pottaharjoittelua, kertoo Ruotsissa tehty tutkimus. Suomessa asiaa ei ole tutkittu, mutta Salo uskoo tilanteen olevan samansuuntainen.

Onko pitkä vaippojen käyttö sitten haitallista?

Ei, sanoo Salo. Suurimmat haitat ovat ekologisia, sillä vaipoista tulee paljon jätettä.

”Mutta lapsille pitkittyneestä vaippojen käytöstä ei ole mitään haittaa”, Salo sanoo.

Vaipoista luopumiselle ei ole Suomessa suositeltua ikärajaa, mutta yleensä niiden käyttöä lopetellaan pikkuhiljaa päiväkotiin mentäessä. Salon arvion mukaan päivävaipoista luovutaan keskimäärin 2,5-vuotiaana. Yövaippaa saatetaan käyttää vielä esikouluiässäkin.

”Vanhempien ei pidä syyllistää itseään, jos vaippoja käytetään pidempään. Lasta ei myöskään tule liian intensiivisesti ohjata potalle”, hän neuvoo.

Salo ei usko, että vaippaiän nousun taustalla olisi vanhempien laiskuus.

”En usko siihen. En tiedä miten vanhemmilla olisi muka ennen ollut enemmän aikaa lapsilleen. Nykyäänhän lapset ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Isät ovat mukana synnytyksissä ja neuvoloissa, ja vanhemmat ovat todella kiinnostuneita lapsistaan.”

Hammaslääketieteen professori Juha Varrela Turun yliopistosta on hieman toista mieltä.

”Kyllähän tietynlainen laiskuus houkuttaa”, hän sanoo.

Varrelan mukaan esimerkiksi tutin käyttöä on helppo jatkaa, koska tutti rauhoittaa lasta.

”Kyllä minä muistan itsekin, miten hyvä äänenvaimennin se oli.”

Suomalaislasten tutinkäyttöä ei ole tutkittu, mutta tutin käyttöikä ei todennäköisesti ole kasvanut. Pitkittynyt tutinkäyttö näkyisi nimittäin pienten lasten purentavikoina, joita tutin käyttö yli 2-vuotiaana lisää. Pikkulasten purentaongelmat eivät kuitenkaan ole yleistyneet.

Päinvastoin: tutin käyttö lopetetaan todennäköisesti huomattavasti nuorempana kuin ennen.

”1990-luvulla asiaa tutkittiin ja silloin peräti 25 prosenttia 5-vuotiaista suomalaislapsista käytti tuttia”, Varrela kertoo.

Luku oli niin suuri, että neuvolahenkilökunnalle aloitettiin massiivinen valistuskampanja varhaisemman tutista luopumisen puolesta.

”Uskon, että sillä oli iso vaikutus. Nykyään vanhempia suomalaislapsia näkee hyvin harvoin tutti suussa. Ulkomailla sitä näkee paljon pidempään”, Varrela sanoo.

Lasten pitkittyneestä vaippojen käytöstä kertoi tammikuussa Yle.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!