Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ihmisten bakteerikammo johtaa sisäilmaongelmiin ja homeeseen, sanoo professori

Antibakteeristen aineiden käyttö tekee suurta hallaa sekä ihmisille että rakennuksille, sanoo mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta.

Hyvinvointi
 
Mikko Stig
Käsidesin sijaan professori suosittelee puhdistamaan kädet saippualla ja vedellä.
Käsidesin sijaan professori suosittelee puhdistamaan kädet saippualla ja vedellä. Kuva: Mikko Stig

Antibakteeristen aineiden käyttö tekee suurta hallaa sekä ihmisille että rakennuksille, sanoo mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta.

Ihmisen iho ja limakalvot ovat luontaisesti bakteerien peitossa. Neliösentillä ihoa kuhisee jopa kymmenen miljoonaa bakteeria, joilla on tärkeä tehtävä ihmisen immuunijärjestelmässä.

”Jos ihminen syö antibiootteja tai peseytyy desinfioivilla aineilla, bakteerimatto iholla tai limakalvoilla vähenee ja homeet saavat tilaisuuden. Käsien pesu desinfioivalla aineella voi aiheuttaa esimerkiksi kynsisilsaa. Rakennukselle tapahtuu sama. Pintojen pesu antibakteerisilla aineilla tekee tilaa homeelle”, Mirja Salkinoja-Salonen sanoo.

Kauppojen hyllyt pursuavat antibakteerisia tuotteita sampoita myöten. Siivouskemikaalit sisältävät antibakteerisia biosideja.

”Kouluissa ja toimistoissa ihmetellään, miksi sisäilma on huonoa. Olen tutkinut julkisten tilojen siivouskärryjä. Useimmissa paikoissa kärryistä löytyy aineita, jotka pakkauspäällyksen mukaan sisältävät antibakteerisia aineita. Niitä käytetään ”leave on”, mikä merkitsee sitä, että tuotetta ei tarvitse huuhtoa pois vedellä. Kun tällaisella aineella käsitelty lattia kuivuu, aineen pitoisuus muuttuu sataprosenttiseksi, vaikka aineen pitoisuus pullossa olisi ollut pieni”, Salkinoja-Salonen kuvailee.

Näin sisätiloja kuorrutetaan professorin mukaan desinfioivilla aineilla. Kouluissa ja toimistoissa ilma on turbulentti koneellisen ilmanvaihdon takia. Turbulenssi nostaa lattialta kuivunutta biosiidiä aerosolipölynä ja sitä hengitetään.

Salkinoja-Salosen mukaan ihmiselle luontaisen ympäristön täytyy olla bakteerien peittämä. Ihmiset ovat miljoonien vuosien aikana sopeutuneet elämään bakteerien kanssa, ja ne ovat yhteydessä ihmisen immuunijärjestelmään. Lapsen syntyessä ensimmäisten vuosien aikana immuunijärjestelmän solut tutustuvat ympäröiviin bakteereihin. Ne oppivat tunnistamaan myös taudinaiheuttajabakteereja.

”Jos bakteerit hävitetään, immuunijärjestelmän kypsyminen häiriintyy.”

Salkinoja-Salosen mukaan antibakteeristen aineiden käyttö on lopetettava. Peseytymiseen voi käyttää pelkkää vettä ja saippuaa. Käsidesien käyttö pitäisi kieltää muualla kuin sairaaloiden infektio-osastoilla.

Lattian voi pestä professorin mukaan pelkällä vedellä, saippuavedellä tai mäntysuovalla. Maalipintoja voi puunata esimerkiksi soodavedellä. Lapsia ei pidä estää leikkimästä kuralla.

Aiheesta kirjoitti ensimmäisenä ruotsinkielinen Yle verkkosivullaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!