Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ikäihmiset ovat Suomessa aiempaa terveempiä, mutta sosioekonomiset erot ovat suuret

Kotona asutaan nyt pidempään kuin parikymmentä vuotta sitten.

Hyvinvointi
 
Kalle Parkkinen / Lehtikuva
Liikunta edistää ikääntyvien hyvinvointia.
Liikunta edistää ikääntyvien hyvinvointia. Kuva: Kalle Parkkinen / Lehtikuva

Ikääntynyt väestö on Suomessa entistä terveempää, ja ikääntyneet selviävät arjen askareista aiempaa paremmin.

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) mukaan ikääntyneiden terveys ja toimintakyky ovat parantuneet vuosina 2013–2015. Hyvä kehitys on jatkunut ainakin kymmenen vuotta. Alueelliset ja sosioekonomiset erot ovat kuitenkin suuria.

Ylilääkäri Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pitää yhtenä taustatekijänä parempaan vanhuuteen suomalaisten verisuoni- ja aivosairauksien vähenemistä.

”Kehitys on hidasta, mutta pitkäkestoista. Sydäntautien hoito on parantunut ja tupakointi on vähentynyt. Tämä on hyvä tausta suomalaiselle terveysmaisemalle”, Mäkelä sanoo.

Yli 75-vuotiaista suurempi osa asuu nyt kotona kuin kymmenen vuotta sitten.

”Ikäihmisen on helppo mennä kauppaan, kun ovet aukenevat automaattisesti. Portaita ei tarvitse nousta, kun on liukuportaat. Kotona ruuan voi lämmittää mikroaaltouunissa. Ihmiset selviävät pienistä arkisista asioista ilman suurempia kehollisia ponnistuksia. Vanheneva väestö pärjää nyt kotona paremmin kuin kaksikymmentä vuotta sitten.”

Paljon apua tarvitsevien kokonaismäärä ei Mäkelän mukaan kuitenkaan vähene, koska Suomen väestö vanhenee. Tilastokeskus arvioi väestöennusteessa viime syksynä, että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 19,9 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.

Ikääntyvien hyvinvoinnissa on alueellisia ja sosioekonomisia eroja. Näistä sosioekonomiset erot ovat Mäkelän mukaan olennaisempia. Hyväosaiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin heikko-osaiset. Huonosti toimeentulevilla myönteistä kehitystä terveydessä ei oikeastaan edes huomaa. Alueellisesti erot näkyvät siinä, että kaupungeissa on paremmat palvelut kuin syrjäseuduilla.

”Sosioekonomiset erot väestön terveydessä pitäisi ottaa vakavasti. Tämä on yhteiskunnallinen haaste”, Mäkelä sanoo.

Tulevaisuudessa yksi suuri huoli on alkoholin käyttö ja sen vaikutukset terveyteen.

Kun paljon alkoholia käyttänyt sukupolvi vanhenee ja siirtyy eläkkeelle, alkoholin suuri kulutus saattaa Mäkelän mukaan kääntää suotuisan kehityksen terveydessä kielteiseksi.

Ruokailutottumukset ovat muttuneet parempaan suuntaan, koska kasviksia syödään aikaisempaa enemmän, mutta ylipaino on silti ongelma.

”Ruokaa pitäisi syödä vähemmän, jos ylipaino ja sen myötä diabetes uhkaavat.”

Liikunta on hyvä sairauksien ennaltaehkäisijä.

Pekka Puska määritteli aikanaan, että 10 000 askelta päivässä on terveysteko. Iäkkäimmillä kävelytahti vähenee, mutta heille ohje voisi olla tällainen: Lähde joka päivä ulos tekemään ystävien kanssa jotain hauskaa. Tämä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, terveyteen ja aivoihin.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!