Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nukutko tarpeeksi, mutta silti väsyttää? Lääkäri listaa seitsemän mahdollista syytä

Hyvinvointi
 
Sami Taberman / Lehtikuva
Unen tarve on yksilöllistä.
Unen tarve on yksilöllistä. Kuva: Sami Taberman / Lehtikuva

Takana kunnon yöunet, mutta silti on vaikea nousta aamulla sängystä. Töiden jälkeen ei jaksaisi muuta kuin maata sohvalla. Onko tämä kevätväsymystä vai mitä, kun aina vaan väsyttää, vaikka nukkuu riittävästi öisin?

Kevätväsymyksestä tuskin on kyse, toteaa työterveyslääkäri Jukka Arajärvi.

Siitä puhuttiin kymmeniä vuosia sitten, kun tarkoitettiin vitamiinien puutosta. Nykyisin, kun hedelmiä ja kasviksia on saatavilla vuoden ympäri ja D-vitamiinilisän tarve on tiedostettu, raudan tai vitamiinien puutos on harvinaista.

Väsymyksen syitä kannattaisikin etsiä muualta.

Arajärvi listaa seitsemän syytä.

1. Influenssa

Jos olet hiljattain sairastanut influenssan, toipuminen saattaa kestää yllättävänkin pitkään.

2. Unen laatu

Unen tarve on yksilöllistä. Jos nukut mielestäsi tunneissa mitattuna riittävästi, mutta silti väsyttää, kannattaa kiinnittää huomiota unen laatuun. Heräiletkö kesken unien? Onko makuuhuone rauhallinen? Osaatko rauhoittua ennen nukkumaanmenoa ja panna elektroniset laitteet sivuun?

”Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta unirytmistä kiinni pitäminen vapaapäivinäkin helpottaa nukahtamista ja heräämistä sekä parantaa unen laatua”, Arajärvi muistuttaa.

3. Alkoholi

”Kaikki tietävät, että krapula väsyttää, mutta harva muistaa, että alkoholi huonontaa unen laatua”, Arajärvi muistuttaa.

Jos vietät railakkaita viikonloppuja, seuraukset saattavat ulottua pitkälle viikkoon. Myös viikolla tissuttelu väsyttää yllättävän paljon.

Arajärvi muistuttaa, että Käypä hoito -suositukseen lisättiin äskettäin riskirajat kohtuulliselle juomiselle. Miehillä kohtuullisuuden raja on 14 annosta ja naisilla 7 annosta viikossa, mikä tarkoittaa miehillä päivittäin kahta pulloa keskiolutta ja naisilla yhtä.

4. Melatoniini

Moni käyttää vuorokausirytmin tasaamiseen reseptivapaata melatoniinia eli niin sanottua pimeähormonia. Voiko sen käyttö väsyttää?

Arajärvi viittaa Käypä hoito -suositukseen, jonka mukaan melatoniini tulisi ottaa kuusi tuntia ennen unen oletettua puoliväliä. Jos nukut esimerkiksi kello 23–7, melatoniini tulisi ottaa illalla viimeistään kello 21.

”Melatoniinia ei pitäisi asiantuntijoiden mukaan koskaan ottaa puolenyön jälkeen, ja liian myöhään otettuna se saattaa jopa siirtää unen tuloa myöhäisemmäksi”, Arajärvi sanoo.

5. Kuorsaus

Väsymyksen taustalla on monella kuorsaus tai uniapnea, jolla tarkoitetaan unessa tapahtuvia hengityskatkoja.

”Molemmat liittyvät usein lihavuuteen, joskaan eivät aina”, Arajärvi sanoo.

Kuorsaus voi myös aiheuttaa päänsärkyä ja kasvattaa verenpainetta. Kuorsausta ja uniapneaa voidaan hoitaa niin sanotulla MM-maskilla.

6. Työuupumus

Työterveyslääkärin mukaan yhä useammin väsymyksen takaa paljastuu työuupumus tai jopa masennus.

Lääkäri pääsee uupumuksen jäljille jo kolmen yksinkertaisen kysymyksen avulla: Oletko masentunut? Tuottavatko asiat, jotka aiemmin saivat sinut tuntemaan iloa ja mielihyvää, edelleen niitä? Tulitko lääkärin vastaanotolle siksi, että tunnet itsesi masentuneeksi?

”Nämä antavat jo suurella todennäköisyydellä oikean vastauksen kysymykseen”, Arajärvi sanoo.

7. Diabetes

Väsymyksen taustalla voi olla sairauksia, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, sydän- tai keuhkosairaus. Erityisesti Arajärvi muistuttaa diabeteksestä, jonka oireita ovat väsymys, jano ja tihentynyt virtsaamisen tarve.

”Arkikokemukseni mukaan diabetes on joko yleistynyt, millä on selvästi yhteys lihavuusepidemiaan – tai voi myös olla, että diabetes havaitaan entistä helpommin.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!