Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työikäisten muisti pätkii – syynä voi olla univaje, uupumus tai huono keskittymiskyky

Perusarki saattaa olla aivoille liikaa, sillä ne eivät pysty keskittymään moneen yhtäaikaiseen tehtävään. Neurologi kertoo, milloin huonomuistisuudesta on syytä huolestua.

Hyvinvointi
 
Sari Gustafsson
Ihminen voi haalia itselleen monta yhtäaikaista tehtävää, mutta aivot eivät pysty keskittymään kuin yhteen kerrallaan.
Ihminen voi haalia itselleen monta yhtäaikaista tehtävää, mutta aivot eivät pysty keskittymään kuin yhteen kerrallaan. Kuva: Sari Gustafsson

Puoliso väittää, että olette sopineet ensi viikonlopuksi jotakin ohjelmaa, mutta sinulla ei ole asiasta minkäänlaista muistikuvaa.

Kaupassa törmäät tutunnäköiseen ihmiseen, mutta nimi – se ei muistu mieleen millään.

Kassalla huomaat unohtaneesi hammastahnan, jota alun perin lähdit ostamaan. Sen sijaan kassahihnalta löytyvät kaikki ne ruokatavarat, joita ostat päivittäin, vaikka et oikeastaan pysty palauttamaan mieleen, miten tulit noukkineeksi ne ostoskoriin.

Pätkii pätkii, mutta missä vaiheessa muistihäiriöistä pitäisi huolestua?

Nämä kolme arkista tilannetta eivät vielä anna aihetta suureen huoleen, lohduttaa neurologian professori, ylilääkäri Anne Remes.

Tämän kaltaiset muistihäiriöt ovat hyvin yleisiä. Parin vuoden takaisen suomalaistutkimuksen mukaan joka viides työikäinen kokee erilaisia muistihäiriöitä. Yli 55-vuotiaista niistä kärsii jo joka neljäs.

Kyse ei kuitenkaan yleensä ole muistisairaudesta. ”Alle 65-vuotiailla etenevät muistisairaudet ovat harvinaisia. Dementiaan johtavaa tautia sairastaa 7 000 työikäistä”, Remes kertoo.

Muistamattomuuden taustalla ei sen sijaan välttämättä ole sen kummempaa syytä kuin keskittymisen puute. Pahimmillaan se saattaa kertoa isoistakin asioista, kuten univajeesta, uupumuksesta ja jopa masennuksesta.

Miksi sitten tavalliset, arkipäiväiset asiat eivät pysy päässä?

Remeksen mukaan syynä on tavallisimmin se, että ihminen yrittää tehdä liian monta asiaa yhtä aikaa eikä keskity yhteenkään.

Jos mielessä pyörii kiperä työasia, samaan aikaan lapsi vaatii huomiotasi, yrität laittaa ruokaa pöytään ja puoliso ehdottaa viikonlopuksi jotakin ohjelmaa, ei ole ihme, jos jokin näistä ei jää mieleen.

Aivot eivät Remeksen mukaan toimi niin, että kovin moneen asiaan voisi keskittyä yhtä aikaa. Jos yksi asia vie huomion, muu valuu helposti ohi muistijälkiä jättämättä.

Ne asiat, jotka pystyy tekemään rutiinilla, kuten ruuan laittaminen pöytään, tulevat hoidettua, mutta eivät jätä jälkeä muistiin. Muistamisen kannalta parasta olisi Remeksen mukaan tehdä asiat peräjälkeen keskittyen yhteen asiaan kerrallaan.

Muistamista vaikeuttaa huomattavasti se, jos ihminen kärsii univajeesta.

”Riittävä uni on äärettömän tärkeää aivojen hyvinvoinnille. Tutkimusten mukaan runsaan vuorokauden mittainen valvominen haittaa muistia tuntuvasti. Väsyneet aivot eivät kuljeta viestiä”, Remes sanoo.

Pitkäkestoisen univajeen pysyviä vaikutusta aivoihin ei hänen mukaansa vielä tiedetä.

Sen sijaan selvää tieteellistä näyttöä on siitä, että pitkäaikainen alkoholin tai huumeiden käyttö heikentää muistia. Alkoholi ja huumeet ovat liuottimia, jotka tuhoavat aivosoluja.

Myös jotkut keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet saattavat heikentää muistia. Samoin jotkut unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet voivat vaikuttaa muistiin.

Niiden vaikutus ihmisiin on kuitenkin Remeksen mukaan hyvin yksilöllinen. Yksi voi käyttää suuriakin annoksia lääkettä ilman, että sillä on vaikutusta muistiin, toisella pienikin annos voi vaikuttaa paljon. Erityisesti vanhuksilla muistivaikeuksien syynä saattaa olla lääkitys.

”Tästä meillä on verrattain vähän pitävää tutkimusnäyttöä”, Remes sanoo.

Myös niin sanotut nukahtamislääkkeet voivat Remeksen mukaan vaikuttaa hetkellisesti hermostoa lamauttavasti. Siitä, vaikuttaako edellisenä iltana nautittu nukahtamislääke seuraavan päivän muistiin, on Remeksen mukaan hyvin vähän näyttöä. ”Esimerkiksi vanhuksilla se ei ole poissuljettua”, Remes sanoo.

Tavalliset, ilman reseptiä myytävät särkylääkkeet eivät sen sijaan Remeksen mukaan vaikuta muistiin. Melatoniini on aivojen luonnollinen niin kutsuttu pimeähormoni, jolla ei ole muutoin muistia heikentävää vaikutusta. ”Toki jos melatoniinia ottaneena yrittää pysyä hereillä, niin lääkkeen tuoma väsyttävä vaikutus sillä hetkellä vaikuttaa vireyteen ja muistiin. Muistia heikentävää vaikutusta ei kuitenkaan ole enää seuraavana aamuna”, Remes sanoo.

Milloin sitten unohtelu on jo niin vakavaa, että on syytä epäillä muistisairautta?

Remeksen mukaan ensimmäinen hälytysmerkki on se, jos ihminen unohtaa päivittäin tärkeitä asioita, kuten sovittuja tapaamisia, raha-asioiden hoidon tai lääkkeen oton.

”On luonnollista, että uusien asioiden opiskelu, esimerkiksi uuden puhelimen käyttöönotto on iäkkäillä hitaampaa. Mutta jos vanhus ei opi lainkaan käyttämään esimerkiksi uutta pesukonetta, syynä saattaa olla muistisairaus”, Remes toteaa.

Miten muistia voi auttaa?

Remes neuvoo ensiksi tarkistamaan, onko elämässä järkevä rytmi, sopivasti työtä, lepoa, ruokailua, liikuntaa, sosiaalista kanssakäymistä ja virikkeitä. ”Arki ei saisi olla oravanpyörä, jossa vain juostaan. Se vaara uhkaa erityisesti ihmisiä, jotka sanovat aina kyllä, vaikka joskus pitäisi myös osata sanoa ei.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!