Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asiantuntijan mukaan suomalaiset ovat huonoja kehumaan lapsiaan – viisi vinkkiä rakentavaan palautteeseen

Väestöliiton Raisa Cacciatoren mukaan kielteinen malli on opittu omilta vanhemmilta: ”Meillä on uskottu siihen, että lapsen moittiminen tekee hänestä vahvemman, paremman ja sisukkaamman.”

Hyvinvointi
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/a7ad4e92567bad0a3d5970db23f9bd6253bc7ac8-2492542-HS10KASVATUSKASKYA_05.jpg
Millaisena kasvattajana toivot lastesi muistavan sinut? – vanhemmat kertovat
Kysyimme vanhemmilta heidän kasvatusmenetelmiään ja sitä, millaisena kasvattajana he toivovat lapsiensa aikanaan muistavan heidät. Toimittaja: Mark Autio, kuvaus: Matti Nousiainen.

Suomalaisilta puuttuu myönteisen kasvatuksen malli ja siksi lapsen kehuminen on meille vaikeaa, sanoo lastenpsykiatri, Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen johtaja Raisa Cacciatore.

Sen sijaan meillä on ollut vallalla rehdin, suoran ja asiallisen kasvattamisen ihanne, jossa ylimääräistä puhetta pidetään turhana mielistelynä ja nuoleskeluna.

”Miksi pitäisi sanoa ääneen sellaista, joka on itsestään selvää. Lapsen kuuluu siivota huoneensa ja tehdä läksynsä. Siitä ei kuulu kehua”, Cacciatore kuvaa.

Kasvattamisen malli on kuitenkin Cacciatoren mukaan muuttumassa hurjaa vauhtia.

”Jokainen vanhempi haluaa olla paras mahdollinen äiti tai isä lapselleen. Siksi vanhoista käyttäytymiskaavoista opetellaan tietoisesti pois. Lähes yksikään nuori isä ei kopioi vanhemmuuden mallia omalta isältään”, Cacciatore sanoo.

Hän kannustaa kasvattajia osallistumaan enemmän lapsen toimintaan, kommentoimaan ja sanoittamaan sitä. Jos lapsen toimintaan reagoidaan vain silloin, kun häntä halutaan ojentaa, lapsi ei saa mallia siitä, miten toisia ihmisiä kehutaan. Mutta hän ei myöskään saa mallia siitä, miten sisäisesti puhutaan itselle kannustavasti ja itseen uskoen.

Sanoittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että aikuinen havainnoi ja puhuu ääneen siitä, kun lapsi toimii hyvällä tavalla: Hienosti puit tumput ja lakin ja osasit laittaa saappaatkin. Nyt ollaan aikataulussa, onpa meillä hyvä aamu!

Sanoittaminen harjaannuttaa lapsen kielellistä kykyä, mutta myös myönteistä ajattelua. Se tekee hyvää isommallekin lapselle: Arvostan tapaa, jolla teet yhteistyötä luokkakavereittesi kanssa. Olet todella hyvin ottanut matikankurssin hanskaasi!

Miksi sitten suomalaiset eivät osaa kehua lapsiaan?

Cacciatoren mukaan kielteinen malli on opittu vanhemmilta. ”Meillä on uskottu siihen, että lapsen moittiminen tekee hänestä vahvemman, paremman ja sisukkaamman. Jos lapsi epäonnistuu, nuhtelu ohjaa häntä toimimaan seuraavalla kerralla toisin.

Oman lapsen kehumista on pidetty sopimattomana eikä lapsen saavutuksilla ole kuulunut leveillä.

Lasta on myös usein valmistettu etukäteen pettymyksiin, koska sitä on pidetty vastuullisena vanhemmuutena.

Suomalaisten kielteisyydestä on ollut tapana syyttää sota-ajan traumoja, koska nykyisten lasten isovanhemmat ovat vielä kokeneet sodan.

Cacciatore ei hyväksy selitystä: ”Se on mielensäpahoittajan ja ikuisen uhrin puhetta.”

Sotatraumat ovat hänen mukaansa todellisia, mutta niitä on muillakin kansoilla. Ne eivät kelpaa selitykseksi lasten moittimiselle.

Hän uskoo kasvattamisen tavan liittyvän pikemminkin kulttuuriin. Lännessä myönteisyys on hyväksyttyä, idässä nuhteilla kasvattaminen on yleisempää. ”Jo suomenruotsalaiset kehuvat lapsiaan enemmän kuin suomensuomalaiset”, Cacciatore toteaa.

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren viisi vinkkiä:Älä tee näitä virheitä lapsen kanssa!

1. Älä kehu lastasi siitä, että hän on parempi kuin joku toinen. Samalla opetat häntä kadehtimaan.

2. Älä kehu lastasi sanomalla, että hän on maailman kaunein, taitavin tai viisain. Se lannistaa yrittämisen halua, sillä kukaan ei halua riskeerata asemaansa huipulla.

3. Älä koskaan moiti epäonnistumista. Kehu yrittämistä, sitkeyttä, tekemistä tai ideointia. Jos meni pieleen, niin uusi yritys: Varmasti vielä onnistuu.

4. Älä kainostele kehua itseäsi lapsen kuullen: Osasinpa hyvin, kannatti uskaltaa ja taas onnistuttiin! Se antaa hänelle mallin itseluottamuksesta.

5. Älä arvostele ja vertaile muita ihmisiä vaan kehu heitä lapsen kuullen. Se opettaa häntä luottamaan muihin.

HS kertoi torstaina lastenkasvatuksesta laajassa artikkelissa ”Vanhempi, ole kuin et kuulisi kitinää lainkaan – tässä ovat kasvatuksen uudet kymmenen käskyä”.

Kimmo Taskinen / HS
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!