Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vain viidennes vanhuksista syö riittävästi proteiinia – palvelutalossa syödään kotia huonommin

Proteiinin puute aiheuttaa vanhuksille haurastumista, heidän toimintakykynsä voi alentua ja sairastumisen riski kasvaa. ”Jos vanhus joutuu murtuman takia sairaalaan, hän toipuu huonommin, sairaalassaolon aika pitenee, mikä johtaa laitostumiseen ja kuolemanriskin kasvamiseen”, tutkija Satu Jyväkorpi sanoo.

Hyvinvointi
 
Rio Gandara / HS
Kuva: Rio Gandara / HS

Useimmat vanhukset eivät saa tarpeeksi proteiinia ruuastaan, kertoo elintarviketieteiden maisteri Satu Jyväkorpi, jonka vanhusten ravitsemusta käsittelevä väitöskirja tarkastetaan ensi viikolla Helsingin yliopistossa.

Jopa 77 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista vanhuksista sai tutkimuksen mukaan suosituksia vähemmän proteiinia ruokavaliostaan.

Jyväkorpi pitääkin nurinkurisena sitä, että proteiinilisiä markkinoidaan fitnessbuumin myötä voimallisesti nuorille, kunnostaan huolehtiville ihmisille.

”Nuoret eivät niitä tarvitsisi, vaan ikääntyneet”, Jyväkorpi toteaa.

Yllättävää tutkimuksessa oli se, että pitkäaikaishoidossa olevat vanhukset saivat proteiinia jopa vähemmän kuin kotona asuvat. Palvelutaloissa asuvat vanhukset saivat ruokavaliostaan myös runsaammin sokeria ja huonolaatuisia hiilihydraatteja kuin kotona asuvat. ”Se huononsi proteiinin ja muiden ravintoaineiden tiheyttä ruokavaliossa”, Jyväkorpi toteaa.

Vanhukset syövät Jyväkorven mukaan usein paljon leipää, perunaa, puuroja ja kastikkeita. Kasvisten, proteiinipitoisten ruokien ja hyvien rasvojen osuus ruokavaliosta voi jäädä huonoksi.

Yksinäiset vanhukset korvaavat hänen mukaansa lämpimän aterian usein leivällä ja kahvilla.

”Etenkin yksinäiset ja omaishoitajina toimivat miehet tarvitsisivat paljon tukea hyvän ruokavalion toteuttamisessa”, Jyväkorpi sanoo.

Toisaalta naisilla on aivan omat syynsä kiinnittää huomiota riittävään proteiinin saantiin. Naisilla on nimittäin keskimäärin 30 prosenttia vähemmän lihaksia kuin miehillä. Heidän lihastensa heikkeneminen alkaa jo ennen kuin he täyttävät 50 vuotta. Naisten lihasmassa myös vähenee nopeammin kuin miesten, mikä johtuu muun muassa hormonaalisista tekijöistä.

”Ennaltaehkäisy on kaikki kaikessa. Siis naiset kuntosalille jo ennen 50-vuotissyntymäpäivää”, Jyväkorpi muistuttaa.

Mistä sitten ikääntyvät saisivat proteiinia parhaiten?

Se on Jyväkorven mukaan ”monipiippuinen juttu”.

”Lihaksille parasta olisi eläinproteiini, vaikka uusien ravitsemussuositusten mukaan punaisen lihan ja etenkin lihajalosteiden syömistä tulisi vähentää”, Jyväkorpi sanoo. Hän suosittelee kalaa, maitotuotteita, broileria, kananmunaa, herneitä ja papuja. Myös punaista lihaa voi syödä kohtuudella.

”Tutussa hernekeitossa on runsaasti sekä kasvi- että eläinproteiinia ja se onkin hyvä esimerkki ikääntyneille tutusta proteiinipitoisesta ruoasta”, Jyväkorpi vinkkaa.

Vanhukset syövät myös usein liian vähän kasviksia ja saavat liian vähän hyvälaatuisia, monityydyttymättömiä rasvahappoja. Siis lisää kasviksia ja hedelmiä, kalaa, pähkinöitä ja siemeniä sekä hyvälaatuisia öljyjä.

Kahvipullan sijasta Jyväkorpi suosittelee syömään annoksen rahkaa, jossa on mukana marjoja ja pähkinöitä.

Jyväkorven väitöskirjatutkimuksen kohteena oli yhteensä 374 pitkäaikaisessa hoidossa olevaa ja 526 kotona asuvaa yli 65-vuotiasta vanhusta. Kotona asuvia muistisairaita hoiti usein puoliso.

Jyväkorpi havaitsi, että tutkittujen vanhusten ruokavalio oli usein laadultaan huono eivätkä he saaneet riittävästi suojaravinteita. Mitä enemmän tutkittavien toimintakyky heikkeni, sitä heikompaa oli myös heidän ravintoaineiden saantinsa.

Proteiinin puute aiheuttaa vanhuksille haurastumista, heidän toimintakykynsä voi alentua ja sairastumisen riski kasvaa. ”Jos vanhus joutuu murtuman takia sairaalaan, hän toipuu huonommin, sairaalassaolon aika pitenee, mikä johtaa laitostumiseen ja kuolemanriskin kasvamiseen”, Jyväkorpi sanoo

Väitöskirjatyön yhteydessä vanhukset saivat myös neuvontaa ja opastusta eli heille tehtiin ”räätälöityjä ravitsemusinterventioita”.

Vuoden kestäneen, kotona tapahtuneen ravitsemusneuvonnan seurauksena kotona asuvien muistisairaiden proteiinin saanti ja elämänlaatu paranivat ja kaatumiset vähenivät.

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskursseille osallistuneiden ikääntyneiden ravintoaineiden saanti, ruokavalion laatu ja psykologinen hyvinvointi paranivat.

Jyväkorven mukaan virheravitsemuksen riskejä voitaisiinkin ehkäistä parhaiten toteuttamalla vanhusten motivaation, toimintakyvyn ja kiinnostuksen mukaisia ravitsemusinterventioita.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!