Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tukka lähtee sekä miehiltä että naisilta – tukistuskokeella voi selvittää, kärsiikö hiustenlähdöstä

Lääkkeet ja D-vitamiinilisä saattavat auttaa hiustenlähtöön. Kymmenen faktaa kertoo, mitä hiustenlähdöstä tiedetään.

Hyvinvointi
 
Raisa Mattila
Heli Saarela
Takarajaa kaljuuntumisen alkamiselle ei ole. Jos juhlii viisikymppisiään hiukset päässä, ei ole takeita sille, että tukka olisi päässä kymmenen vuoden kuluttua.
Takarajaa kaljuuntumisen alkamiselle ei ole. Jos juhlii viisikymppisiään hiukset päässä, ei ole takeita sille, että tukka olisi päässä kymmenen vuoden kuluttua. Kuva: Heli Saarela
1. Synnytystä seuraa ”sulkasato”

Raskausaikana tukka usein tuntuu pitkältä ja paksulta. Syynä on se, että hiusten kasvuvaihe tosiaan pitenee raskauden ajaksi.

Hiusten elämässä on kolme vaihetta: kasvuvaihe, välivaihe sekä viimeiseksi lepo- ja irtoamisvaihe. Raskauden ajan tavanomaista suurempi määrä hiuksia pysyttelee kasvuvaiheessa eikä siirry normaalirytminsä mukaan lepovaiheeseen odottamaan irtoamista. Syynä ovat istukan tuottamat hormonit.

Yllätys voi olla sitäkin suurempi, kun hiustenlähtö taas alkaa 6–16 viikkoa synnytyksestä – vieläpä tavanomaista runsaampana.

Raskauden jälkeistä hiustenlähtöä kutsutaan telogeeniseksi hiustenlähdöksi hiusten lepovaiheen, telogeenivaiheen, mukaan. Synnytyksen jälkeen tavallista isompi määrä hiuksia siirtyy kerralla kasvuvaiheesta lepovaiheeseen, joten kun irtoaminen lepovaiheen lopussa alkaa, hiuksia myös lähtee normaalia isompia määriä.

Joskus kuulee väitettävän, että raskauden jälkeisen hiustenlähdön syynä olisi imetys. Siitä ei kuitenkaan ole todisteita. Sen sijaan syynä ovat todennäköisesti normaaleiksi palautuvat hormonitasot – ja synnytyksen stressaavuus.

Synnytyksen lisäksi muutkin elimistöä kuormittavat tilanteet, kuten ”tavallinen” stressi tai raju infektio, voivat aiheuttaa telogeenistä hiustenlähtöä eli saada normaalia suuremman määrän hiuksia siirtymään kerralla lepovaiheeseen ja irtoamaan.

2. Jälkiä ”sulkasadosta” tuskin jää

Synnytyksen, stressin ja sairastelun lisäksi telogeenistä hiustenlähtöä voivat aiheuttaa jonkin ravintoaineen puutos (katso kohta 3) tai tietyn lääkkeen käyttö (katso kohta 9).

”Sulkasadosta” kärsivälle uutiset ovat toisaalta huonoja, toisaalta hyviä: Lepovaiheeseen siirtyy hiuksia pään eri kohdista, joten tukka myös ohenee tasaisesti. Niinpä telogeenisestä hiustenlähdöstä ei tyypillisesti jää muistoksi kaljuja kohtia.

Hiustenlähdön pitäisi tasaantua pari kolme kuukautta ”sulkasadon” alkamisen jälkeen. Silloin hiukset palaavat normaaliin rytmiinsä, jossa suurin osa hiuksista, noin 90 prosenttia, on kasvuvaiheessa ja kymmenen prosenttia telogeenivaiheessa. Kun suurin osa hiuksista on kasvuvaiheessa, niitä irtoaa päivässä 100–150 eli tavallinen määrä.

3. Tukistuskoe paljastaa hiustenlähdön, mutta täsmähoitoa ei ole

Epäiletkö kärsiväsi hiustenlähdöstä? Tilanne selviää tukistuskokeella: Ota kahden sormen väliin mahtuva tukko hiuksia ja vedä hellästi. Jos hiuksia irtoaa kerrallaan enintään kolme, tilanne on normaali. Jos hiuksia irtoaa viisi tai enemmän, saatat kärsiä eri syistä johtuvasta telogeenisestä hiustenlähdöstä.

Se, mitä tiedolla tekee, on toinen kysymys.

Varsinaiseen ohimoilta ja päälaelta alkavaan kaljuuntumiseen on tarjolla lääkkeitä (katso kohta 7). Niitä on myös pälvikaljuun eli äkillisesti puhkeavaan autoimmuunitautiin, jossa hiuksia lähtee läiskittäin sieltä täältä. Joskus hiustenlähtö johtuu päänahan sairaudesta, kuten tali-ihottumasta, ja siihenkin on hoitokeinoja (katso kohta 10).

Sen sijaan telogeeniseen hiustenlähtöön täsmälääkettä ei ole, sillä sen syykään ei välttämättä selviä. Usein ei auta kuin odotella, että ”sulkasato” rauhoittuu itsestään.

Muutamaa keinoa voi kokeilla. D-vitamiinilisän aloittaminen saattaa auttaa hiustenlähtöön, sillä D-vitamiini vaikuttaa myös karvankasvuun. Talvella kaikkien aikuisten pitäisi ottaa D-vitamiinilisää purkista. Lisäksi kasvissyöjän kannattaa huolehtia siitä, että saa tarpeeksi B12-vitamiinia. Pääasiassa eläinkunnan tuotteista saatavan vitamiinin puute saattaa aiheuttaa telogeenistä hiustenlähtöä.

4. Ravintolisäpurkki ei tepsi varmasti

Apteekista saatavia ravintolisiä mainostetaan ohenevan tukan täsmälääkkeinä, mutta mainoslauseet eivät välttämättä pidä paikkaansa. Samat ”hiusten kasvua edistävät” aineet pitäisi saada tavallisesta ruuasta, jos syö monipuolisesti eikä sairasta ravintoaineiden imeytymistä häiritsevää suolistosairautta.

Jos hiuksia irtoaa, mutta kyse ei ole lääkkeillä hoidettavasta perinnöllisestä kaljuuntumisesta (katso kohta 5), voi kokeilla, olisiko ravintolisistä apua. Ei lisistä nimittäin haittaakaan ole – jos haitaksi ei lasketa korkeaa hintaa. Jotkut valmisteet maksavat useita kymmeniä euroja.

5. Kaljuuntumiselle ei ole takarajaa

Kun hiukset alkavat harventua erityisesti päälaen alueelta, puhutaan mies- tai naistyyppisestä kaljuuntumisesta. Se ei ole telogeenisen hiustenlähdön tapaan väliaikainen tila vaan pysyvä ominaisuus, jonka aiheuttavat perintötekijät ja mieshormoni testosteroni.

Sekä kaljuuntuvilla miehillä että naisilla geenit vaikuttavat niin, että kehon testosteroni alkaa muuttua hiusnystyssä vahvemmaksi dihydrotestosteroniksi. Sen vaikutuksesta hiusnystyn kasvuvaihe lyhenee ja lepovaihe pitenee, ja hiukset kasvavat hennompina ja kitukasvuisempina kuin aiemmin.

Tyypillisesti kaljuuntuminen alkaa miehillä pari-kolmekymppisenä, mutta kaljuuntuminen voi myös alkaa heti murrosiän jälkeen. Kaljuuntuvilla miehillä hiukset alkavat harventua joko päälaelta tai ohimoilta. Naisilla kaljuuntuminen alkaa usein kolmi-nelikymppisenä päälaen ja otsan väliseltä alueelta. Naisilla hiukset eivät tyypillisesti lähde hiusrajasta. Itse asiassa kaljuuntuvilla naisilla hiukset ovat usein otsan reunalla tuuheammat kuin siitä taaksepäin.

Takarajaa kaljuuntumisen alkamiselle ei ole. Jos juhlii viisikymppisiään hiukset päässä, ei ole takeita sille, että tukka olisi päässä kymmenen vuoden kuluttua. Päinvastoin: Erityisesti valkoisilla miehillä kaljuuntuminen ennen pitkää on todennäköisempää kuin se, että tukka pysyisi päässä läpi elämän. Viisikymppisenä selvästi kaljuuntuneita on noin puolet miehistä, yli 70-vuotiasta noin 80 prosenttia.

6. Ikä tuo hiushuolia naisillekin

Vaikka kaljuuntuvilla naisilla hiukset lähtevät tyypillisesti miehiä hitaammassa tahdissa, eikä täysin kaljuja kohtia siis ehdi tulla, päänahka voi naisillakin kuultaa hiusten alta.

Kroonisesta telogeenisestä hiustenlähdöstä puhutaan silloin, kun tukkaa irtoaa ympäri päätä yli puoli vuotta. Vaiva kiusaa erityisesti keski-ikäisiä naisia, mutta syytä sille ei tiedetä. Ja koska hiustenlähdön syy ei välttämättä selviä, myöskään täsmäapua ei ole.

7. Miehet hyötyvät lääkkeistä varmemmin kuin naiset

Sekä mies- että naistyyppiseen kaljuuntumiseen on tarjolla lääkkeitä, mutta siihen tasa-arvo päättyykin.

Perinnölliseen kaljuuntumiseen käytettävistä lääkkeistä tehokkain on kaljuuntumispilleriksi sanottu finasteridi. Sillä estetään testosteronin muutos hiusnystyille haitalliseen muotoon. Kaljuuntumispillerin avulla hiustenlähtö saadaan kuriin melkein kaikilla miehillä niin pitkäksi ajaksi kuin lääkkeen käyttö jatkuu.

Niin, miehillä. Naistyyppisen kaljuuntumisen hoidossa finasteridiä ei yleisesti käytetä, koska tutkimusten perusteella siitä ei ole selkeää hyötyä. Hedelmällisessä iässä olevat naiset eivät saa käyttää finasteridiä, sillä sen tiedetään aiheuttavan epämuodostumia sikiölle, mutta hedelmällisen iän ohittaneelle naiselle lääkäri voi määrätä finasteridiä.

Sekä naisten että miesten perinnöllistä kaljuuntumista voidaan hoitaa reseptivapaalla minoksidiili-liuoksella. Naistyyppistä kaljuuntumista voidaan hoitaa myös esimerkiksi nesteenpoistolääkkeenä paremmin tunnetulla spironolaktoni-valmisteella, joka hillitsee mieshormonien vaikutuksia.

8. Hiukset eivät kasva maksimipituutensa yli – vaikka kuinka kasvattaisi

Kuusivuotiaalla lapsella voi olla päässään samoja hiuksia kuin yksivuotissynttäreillään. Se johtuu siitä, että lapsilla hiusten kasvuvaihe voi kestää jopa kuusi tai seitsemän vuotta.

Iän myötä kasvuvaiheen kesto lyhenee, ja aikuisilla kasvukausi saattaa kestää vain 6–12 kuukautta.

Jos hiukset saavat kasvaa vaikkapa kuusi vuotta, tukalle voi tulla pituutta metrinkin verran. Mutta jos kasvuvaiheen kesto on vuosia lyhyempi, looginen seuraus on se, että hiukset eivät ehdi kasvaa yhtä pitkiksi. Niinpä aikuisilla onkin tyypillisesti lyhyemmät hiukset kuin lapsilla.

Kasvuvaiheen rajallisesta kestosta johtuen kaikkien hiuksilla on tietty maksimipituus, mitta, jonka yli hiukset eivät kasva, vaikka kuinka odottelisi. Aikuisilla hiukset kasvavat usein joitakin kymmeniä senttejä kasvuvaiheen aikana. Kasvu päättyy perintötekijöiden määräämänä ajankohtana. Sen jälkeen hiukset siirtyvät lepovaiheeseen – ja sitten irtoavat.

9. Lääkekuuri tuli, tukka meni

Useiden lääkkeiden pakkausselosteissa varoitetaan, että valmiste voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkut verenpaine- ja kolesterolilääkkeet ja ihosairauksien hoitoon määrätyt A-vitamiinijohdannaiset.

Lääkkeet aiheuttavat samantyyppistä hiustenlähtöä kuin vaikkapa synnytys eli telogeenistä hiustenlähtöä: Tukkaa irtoaa tasaisesti ympäri päätä, eikä kaljuja kohtia usein tule. Normaalia runsaampi hiustenlähtö loppuu itsestään parin kolmen kuukauden kuluttua lääkkeen lopettamisesta.

Jos hiustenlähtö häiritsee mutta lääkettä on syötävä, lääkäriltä voi kysyä, auttaisiko lääkkeen vaihtaminen toiseen merkkiin. Kaikki samaan vaivaan määrättävät lääkkeet eivät nimittäin vaikuta hiuksiin samalla tavalla.

Esimerkiksi tietynmerkkiset e-pillerit voivat harventaa ja ohentaa tukkaa, mutta toisenmerkkisiä pillereitä käytetään naistyyppisen kaljuuntumisen hoitoon.

10. Älä arastele hiustenpesua – se voi pitää tukan päässä

Monet hiustenlähdöstä kärsivät arastelevat tukanpesua, koska lattiakaivoon pesun päätteeksi kertynyt tukkapallo on ahdistava näky.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihmisen päässä on hiuksia keskimäärin sadastatuhannesta yli kahteensataantuhanteen, joten niitä myös riittää irtoaviksi.

Usein irronneita hiuksia ei kuitenkaan huomaa. Todennäköisesti hiustenpesun yhteydessä irtoaa päivän normaaliannokseen mahtuva määrä hiuksia, mutta hiussato vain näyttää runsaalta lattiakaivoon kerääntyneenä. Ihotautilääkärien mukaan hiukset voikin pestä halutessaan vaikka päivittäin, sillä hiustenpesu tuskin kiihdyttää hiustenlähtöä.

Joskus tukanlähtöä voi jopa ehkäistä tiheällä hiustenpesurytmillä. Näin on silloin, jos hiustenlähtö johtuu tietystä päänahan sairaudesta, tali-ihottumasta. Se on rasvaisen ihon melko tyypillinen vaiva, jonka oireita ovat päänahan kutina, kirvely, punoitus ja hilseily.

Ihottuma johtuu runsaasta talintuotannosta ja iholla elävän rasvahiivasienen lisääntymisestä. Pään alueen rasvahiiva saattaa joskus aiheuttaa hiustenlähtöä. Siksi ohenevaan tukkaan voi tepsiä hiustenpesu joka toinen päivä sienen hoitoon tarkoitetulla sampoolla.

 

Juttuun on haastateltu ihotautien erikoislääkäriä Laura Rehniä, ihotautien erikoislääkäriä Maarit Vaalamoa, ihotautien erikoislääkäriä Ari Karppista sekä lisääntymislääketieteen professoria ja osastonylilääkäriä Aila Tiitistä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!