Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HIIT-treeni ei sovi aloittelijalle – voi koetella sydäntä liikaa

Kaikki tehot irti ottavia HIIT-intervalleja kannattaa alkaa tehdä vasta, kun on hankkinut peruskuntoa, vinkkaa tuore tutkimus.

Hyvinvointi
 
Ville Männikkö
HIIT-treenissä kohotetaan syke korkealle. Kuvassa Nico Ilkanheimo tekee luisteluloikkia.
HIIT-treenissä kohotetaan syke korkealle. Kuvassa Nico Ilkanheimo tekee luisteluloikkia. Kuva: Ville Männikkö

Kovatehoinen HIIT-harjoittelu voi olla kuntoiluun tottumattomalle sydämelle liian rankkaa. Jos ei ole aiemmin harrastanut liikuntaa, kannattaa alkaa tehdä sykettä nostavia intervalleja varovaisesti.

Tähän suositukseen päätyy akatemiatutkija Kari Kalliokoski, joka on tutkinut tutkimusryhmänsä kanssa HIIT-kuntoilun vaikutuksia sydänterveyteen.

HIIT-harjoittelu tarkoittaa intervallitreeniä, jonka aikana kuntoillaan kovavauhtisesti: poljetaan esimerkiksi kuntopyörää tai juostaan pikaisia spurtteja. Tehokas treeni saattaa kestää lyhimmillään vain 10 minuuttia.

Kalliokosken tutkimusyhmä tutki lounaissuomalaisia 40–55-vuotiaita miehiä, jotka eivät olleet säännöllisesti kuntoilleet viime vuosikymmeninä. Osa heistä noudatti kahden viikon ajan ohjelmaa, johon kuului kohtuukuormittavaa aerobista liikuntaa. Osa taas noudatti HIIT-ohjelmaa, jonka treeneihin kuului maksimitehoja hyödyntäviä lyhyitä jaksoja.

Tutkijat havaitsivat, että molemmissa ryhmissä tutkittavien kunto parani, maksimaalinen hapenottokyky nousi ja aineenvaihdunta parani koko kehon tasolla.

Sydäntulokset tuottivat kuitenkin päinvastaisia tuloksia: toisin kuin lihaksissa ja koko kehossa, sydänlihaksen insuliiniherkkyys laski. Muutos näytti olevan jopa suurempi niillä, jotka noudattivat HIIT-ohjelmaa.

Tutkimuksessa huomattiin myös, että HIIT huononsi sydänlihaksen verisuonten toimintaa. Parin viikon HIIT-treenin jälkeen verenvirtaus oli 19 prosenttia alhaisempi kuin ennen treenijaksoa. Aerobista treeniohjelmaa noudattavilla verenvirtaus oli hiukan noussut.

Vaikka HIIT vaikuttaa kuntoilua aloittelevan sydämeen myös negatiivisesti, tuloksia ei pidä Kalliokosken mukaan tulkita niin, että HIIT on vaarallista – ainakaan, jos pidetään maltti mukana.

”Tulokset eivät ole kliinisesti merkittäviä. Nämä ovat lähinnä mielenkiintoisia fysiologisia löydöksiä, joilla ei kannata liikaa pelotella”, Kalliokoski sanoo.

Silti hän suosittelee aloittelijan hankkimaan peruskuntoa ennen kuin alkaa tehdä rankkoja HIIT-vetoja.

”Jos aloitteleva kuntoilija haluaa tehdä intervalleja, kannattaa aloittaa ne rauhallisesti. Alusta lähtien ei tarvitse tehdä täysillä. Pienetkin vauhdin lisäykset tasavauhtisen lenkin aikana tekevät jo ihmeitä.”

Kalliokosken tutkimusryhmän tulokset osoittavat, että sydämen aineenvaihdunnan muutokset tapahtuvat hyvinkin nopeasti harjoittelun aloittamisen jälkeen: jo kahden viikon treenijakso riitti aiheuttamaan selkeitä muutoksia.

”Sitä, miksi aineenvaihdunta reagoi harjoitteluun näin nopeasti ja periaatteessa negatiivisesti, emme vielä tiedä”, Kalliokoski sanoo.

Yhtenä mahdollisena selityksenä tutkimusryhmä pitää äkillisen kovan harjoittelun aiheuttaman liiallisen oksidatiivisen stressin osuutta.

Jotta mekanismin saisi selville, tulisi tehdä lisätutkimuksia.

Kalliokosken ryhmän tulokset on julkaistu lehdissä Journal of Physiology sekä American Journal of Physiology: Heart and Circulatory Physiology.

Miksi kannattaisi tehdä HIIT-harjoittelua? Katso HS:n aiempi juttu aiheesta. Mukana myös tehokas HIIT-treeni: http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1380699819025

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!