Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkija: Hyvinvointi lisääntyy, kun kone hoitaa rutiinit

Olemme turhaan huolissamme siitä, että koneet vievät työt. Luovaa ajattelua, oppimista ja vuorovaikutusta tarvitaan tulevaisuudessakin, sanoo tutkija Katri Saarikivi.

Hyvinvointi
 
Akseli Valmunen / HS
Katri Saarikiven mielestä ihmisen potentiaalia ei kannata käyttää rutiineihin, jotka pystytään automatisoimaan.
Katri Saarikiven mielestä ihmisen potentiaalia ei kannata käyttää rutiineihin, jotka pystytään automatisoimaan. Kuva: Akseli Valmunen / HS

Robotit yleistyvät työelämässä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tiistaina julkistama raportti ennustaa, että robotit voivat pian korvata työpaikkojen keskijohtoa ja jopa neljänneksen sairaanhoitajista.

Työpaikkojen puolesta pelkäävät ihmiset saattavat pitää ennustetta synkkänä, mutta tutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta rauhoittelee huolehtijoita. Hänen mukaansa koneet eivät voi viedä kaikkia töitä, koska luovaa ajattelua, oppimista ja vuorovaikutusta tarvitaan myös tulevaisuudessa.

”Minä väitän, että tulevaisuuden työ vaatii ominaisuuksia, joissa ihminen on parempi kuin kone. Siksi työn tulevaisuus on inhimillisempi kuin moni luulee”, Saarikivi sanoo.

Ihminen päihittää toistaiseksi tietokoneen monessa asiassa: oppimisessa sekä joustavassa ja luovassa ajattelussa, mutta ennen kaikkea vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Syynä on ihmisen kyky tuntea empatiaa. Hoitoalalla työskentelevä robotti kykenee jonkinasteiseen vuorovaikutukseen, mutta ei myötätuntoon.

Kun kone hoitaa rutiininomaiset työt, ihminen voi Saarikiven mukaan keskittyä siihen, missä juuri ihminen on hyvä. Se lisää hyvinvointia, sillä tyypillisesti oppimista, luovuutta ja vuorovaikutusta sisältävä työ on ihmiselle mielekästä ja motivoivaa.

Saarikiven mielestä ihmisen potentiaalia ei kannata käyttää rutiineihin, eli töihin, joiden lopputulos tiedetään etukäteen ja jotka pystytään automatisoimaan.

”Omassa tutkijan työssäni rutiininomaista työtä on esimerkiksi se, että merkitsen jokaiselle päivälle 7,25 työtuntia järjestelmään. Sen voisi hyvin automatisoida, koska työtuntien merkitseminen ei liity työni ytimeen eli tutkimiseen, uuden tiedon rakentamiseen ja tutkimustuloksista kertomiseen muille ihmisille”, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä työskentelevä Saarikivi pohtii.

Kaikessa työssä on inhimillinen ydin, Saarikivi korostaa. Suuret autotehtaat palkkaavat kokoonpanolinjastoille uudelleen ihmisiä robottien tilalle. Ihmistä tarvitaan, koska roboteilta puuttuu ajattelun joustavuus ja kyky oppia uutta. Robotit toistavat samoja virheitä, mutta ihminen voi paremmin oppia, korjata virheen ja kehittää toimintaa.

Kaupassa maksaminen voidaan automatisoida, mutta maksupääte ei keskustele asiakkaan kanssa. Jollekin asiakkaalle keskustelu kaupan kassan kanssa voi olla ainoa inhimillinen kontakti päivän aikana. Se voi olla tärkein tarve, johon kauppa vastaa. On siis kyse siitä, mihin tarpeeseen työllä vastataan – onko tarve toisen ihmisen kohtaaminen vai se, että saa mahdollisimman nopeasti tavarat ulos kaupasta?

Saarikiven mielestä ei ole järkevää pohtia sitä, mitkä ammatit säilyvät tulevaisuudessa. Kannattaa tarkastella sitä, miten työtä syntyy.

”Työtä on, koska ihmiset tarvitsevat ratkaisuja ongelmiin. Työ ei lopu, sillä kun yksi ongelma ratkeaa, keksimme liudan uusia. Työnteko muuttuu jatkuvasti, sillä ongelmanratkaisukykymme kehittyy. Inhimillisyys on tärkeä tuottavuus- ja kilpailutekijä.”

Yhdessä esimerkissä tekoäly antoi potilaalle diagnoosin, jota yksikään lääkäri ei ollut keksinyt. Diagnoosi oli oikea, mutta robotti ei näe kokonaisuutta.

”Lääkäri osaa esittää kysymyksiä potilaan elämäntilanteesta ja huomaa, jos potilas ei kerro kaikkea. Tämän ihminen hoitaa paljon paremmin kuin kone.”

Saarikivi uskoo, että tulevaisuudessa syntyy uusia töitä ja työt vaikeutuvat. Ei kuitenkaan tarvitse ajatella, että yhden ihmisen pitäisi olla luova, hyvä vuorovaikutuksessa ja nopea oppimaan. Kollektiivinen älykkyys on paras tapa ratkaista ongelmia.

”Työtä tehdään niin kauan kuin maapallolla on ihmisiä, joilla on ongelmia, jotka pitää ratkaista, tarpeita, joita pitää tyydyttää tai kysymyksiä, joihin tarvitaan vastauksia. Ja koska työ syntyy ihmisen tarpeesta, on ihmisellä aina paikkansa työssä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!