Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Parisuhdeasiantuntija: ”2000-luvun naisilla on suuri tehtävä kasvattaa pojat suvereeneiksi kotitöissä”

Osa vanhemmista on kasvattanut lapsistaan osaamattomia aikuisia passaamalla – ja se näkyy parisuhdeterapiassa, missä riidat kotitöistä ovat yleisimpiä aiheita, Väestöliiton parisuhdeterapeutti Heli Vaaranen kertoo.

Hyvinvointi
 
Sami Kero / HS
Puolet naisista kertoo riidelleensä siivoamisesta puolisonsa kanssa. Miehistä 38 prosenttia myöntää, että siivoamisesta on tullut riitaa.
Puolet naisista kertoo riidelleensä siivoamisesta puolisonsa kanssa. Miehistä 38 prosenttia myöntää, että siivoamisesta on tullut riitaa. Kuva: Sami Kero / HS

Suomalaisissa perheissä riidellään siivoustöiden jakamisesta varsinkin silloin, kun perheessä on pieniä lapsia, ilmenee Henkel Nordenin teettämästä pohjoismaisesta tutkimuksesta. Joka toinen suomalaisnainen sanoo, että kotitöistä tulee riitaa. Miehistä 38 prosenttia kertoo riidelleensä siivouksesta.

Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja, psykoterapeutti Heli Vaaranen kertoo, että kotitöistä riitely tulee hyvin usein esille, kun pariskunnat hakeutuvat terapeutin vastaanotolle. Se kuuluu viiden eniten riitaa aiheuttavien syiden joukkoon. Muita ovat yhteinen aika, raha, läheisyys ja lasten kasvatus.

Kun kotitöistä syntyviä riitoja aletaan purkaa, Vaarasen mielestä on tärkeää ymmärtää aluksi molempien osapuolien lähtökohta.

Puolisolla voi olla sellainen kotitausta, jossa hän ei ole oppinut tarttumaan kotitöihin. Kotityöt koetaan automaatioksi, jotka tulevat valmiina kuin ruoka pöytään.

”2000-luvun naisilla on suuri tehtävä kasvattaa pojat suvereeneiksi kotitöissä. Poikien pitää oppia itsenäisesti siivoamaan, korjaamaan jälkensä ja laittamaan hikiset pelipaidat pyykkikoneeseen. Toki sama koskee tyttöjen kasvatusta”, Vaaranen sanoo.

Osaamattomuuden taustalla on usein se, että omat vanhemmat ovat tehneet kotityöt lasten puolesta.

”Vanhemmat kokevat syyllisyyttä, koska joutuvat olemaan pois kotoa töiden takia. Syyllisyyttä pehmennetään passaamisella, ja onhan se ihana tunne passata kukoistavaa nuorta. Nuoren palvelemiseen voi liittyä myös itsekästä altruismia.”

Kotitöistä syntyvä riitely synnyttää puolisoiden välillä nöyryyttäviä tilanteita. Kun aikuista ihmistä muistutetaan ja opastetaan kotitöissä, nalkutuksen kohde kokee itsensä arvottomaksi.

Vaaranen muistuttaa, että kotitöiden tekemisessä on kyse ammattitaidosta. Jos taito puuttuu, se ei haukkumalla parane.

Terapeutin vastaanotolla puolisoille luodaan tilaisuus kuunnella toisiaan. Kotitöissä osaamaton osapuoli kuuntelee, miltä toisesta tuntuu, kun yksi pääsee vähemmällä, eikä osallistu kotitöihin.

Viestit kulkevat myös toiseen suuntaan eli haukuttu osapuoli voi kertoa, miltä nöyryyttäminen tuntuu. Vaarasen mukaan negatiivinen kommunikaatio, nalkutus ja moitteet eivät auta eteenpäin.

”Joskus kysyn pariskunnilta, milloin puoliso koki itsensä viimeksi kuningattareksi. Milloin hän tuli siivottuun kotiin, jossa ruoka oli katettu valmiiksi pöytään.”

Kotitöiden tasaisempi jakaminen luo kotiin rauhallisen ilmapiirin. Jos jompikumpi ei osaa tehdä kotitöitä, niitä voi opetella. Työnjaosta pitäisi keskustella ystävällisesti.

Vaarasen mukaan terapiassa on saatu hyviä tuloksia, kun puolisot ovat oppineet kuuntelemaan toisiaan ja jakamaan kotitöitä. Hyvin tärkeää on osata kiittää. Puolisoa voi kiittää puhtaasta kodista, hyvästä tunnelmasta ja mukavasta viikonlopusta. Kun ihminen saa kiitosta hyvin tehdystä kotityöstä, hän tekee sen mielellään seuraavallakin kerralla.

Pohjoismaisessa tutkimuksessa puolet suomalaisista naisista sanoi riidelleensä kotitöistä. Luku voi tuntua kaunistellulta, mutta Vaaranen sanoo, että sananvaihtoa ei ehkä mielletä riidaksi, koska se on usein yksisuuntaista. Vaimo voi vaatia miestä siivoamaan kylpyhuoneen. Mies vastaa, että joo, joo, teen sen huomenna ja vetäytyy. Roolit voivat olla myös toisinpäin.

”Joku voi tulkita muistuttelun riidaksi, toinen ei koe sitä riitelynä.”

Vaarasen mukaan kotitöihin osallistuminen käsitetään kodin arvostamiseksi. Jos puoliso luistaa kotitöistä, se koetaan arvostuksen puutteeksi, mikä on erittäin kipeä tunne.

Henkel Nordenin teettämässä pohjoismaisessa tutkimuksessa kysyttiin arkielämän rutiineja Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Suomessa kyselyyn vastasi tuhat ihmistä.

Tutkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa siivotaan kerran viikossa, mutta siivoukseen kaivataan puolisolta apua. Naisista 45 prosenttia haluaisi, että puoliso auttaisi enemmän siivouksessa. Eniten apua kaipaavat 23–36-vuotiaat naiset.

Kun suomalaisnaisista joka toinen paljastaa riidelleensä kotitöistä, Ruotsissa luku on 40 prosenttia. Ruotsalaismiehistä 35 prosenttia kertoo riidelleensä siivoamista.

Pyykinpesu ei synnytä yhtä paljon suukopua. Suomalaisista naisvastaajista 79 prosenttia kertoo hoitavansa kotitalouden pyykinpesun. Kaksi kolmesta naisvastaajasta kertoo, ettei pyykinpesusta riidellä. Ruotsissa tilanne on samansuuntainen. Naisista 68 prosenttia pesee perheen pyykit.

Valtaosassa eli 60 prosentissa suomalaisista kodeista siivotaan kerran viikossa. Joka viides perhe kertoo siivoavansa useammin kuin kerran viikossa. Lähes yhtä suuri osa perheistä siivoaa vain kerran kuukaudessa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!