Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ravitsemusterapeutti: Alkoholismia ymmärretään Suomessa paremmin kuin lihavuutta

Lihavuutta pidetään suotta sairauden ja huonon itsekurin merkkinä, sanoo ravitsemusterapeutti Anette Palssa.

Hyvinvointi
 
Susanne Salmi
Pekko Vasantola HS
Kuva: Pekko Vasantola HS

Lihavuus on terveysriski, mutta siihen keskitytään nykyään liikaakin, sanoo ravitsemusterapeutti Anette Palssa. Samalla unohtuu, ettei hoikkuus aina merkitse hyvää terveydentilaa.

Olen normaalipainoinen, joten minun ei tarvitse pohtia syömistä” ja ”Voin syödä mitä tahansa, koska en liho” ovat lausahduksia, joita Palssa kuulee työssään jatkuvasti. Ne eivät kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä ruokavalion laatuun tulisi kiinnittää huomiota – oli paino mikä tahansa.

Ylipaino on tiettyjen sairauksien riskitekijä, joka tulee ottaa huomioon terveydentilaa arvioitaessa. Lihava voi kuitenkin olla hyvinkin terve, Palssa huomauttaa.

”Hieman ylipainoinen ihminen ei suinkaan ole hengenvaarassa, jos hän kuitenkin harrastaa liikuntaa ja noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Vähän liikkuva, päihteitä käyttävä ja stressaantunut saattaa olla huomattavasti alttiimpi vakaville sairauksille, vaikka olisikin hoikka.”

Palssan mukaan lääkärit puuttuvat ylipainoon herkästi, sillä se näkyy päällepäin. Liikakilot otetaan puheeksi, vaikka potilas olisi tullut vastaanotolle silmätulehduksen tai oksennustaudin vuoksi.

Useimmiten lihava kuitenkin tunnistaa tilanteensa myös itse. Siksi ylimalkaisesta kommentoinnista saattaa olla pikemminkin haittaa kuin hyötyä.

”Lihavuudesta kannattaa kyllä puhua, mutta vain silloin, kun keskustelulle on riittävästi aikaa. On kamalaa, jos lääkäri tyytyy vain kommentoimaan ylipainoa, vaikka potilas olisi juuri laihtunut kymmenen kiloa”, Palssa sanoo.

Ravitsemusterapeutin mukaan ylipainoisuuteen liittyvät stereotypiat istuvat tiukassa. Lihavien kuvitellaan olevan paitsi sairaita, myös tyhmiä.

”Heidät nähdään luusereina, jotka kärsivät itsekurin puutteesta. Alkoholismiakin ymmärretään nykyään paremmin kuin lihavuutta.”

Lihavuuden syyt ovat kuitenkin varsin moninaisia. Palssan mukaan ylipainon taustalla voi olla hyvinkin traumaattisia asioita, kuten työuupumusta, taloudellisia ongelmia tai rankkoja lapsuudenkokemuksia.

Myös perimä ja kotoa opitut käytösmallit voivat vaikuttaa asiaan. Siksi laihdutuskuuri ei välttämättä ole oikea ratkaisu.

Kilojen kyttäämisen sijaan Palssa neuvoo tavoittelemaan terveellisempiä elämäntapoja.

”Jos havaitsee, että navan ympärille on kertynyt rasvaa, kannattaa miettiä, mikä omassa arjessa on muuttunut.”

Tiukalle dieetille ryntääminen on Palssan mukaan huono idea. Energiansaannin voimakas vähentäminen ajaa elimistön herkästi säästöliekille. Evoluution näkökulmasta se merkitsee aina nälänhätää ja kuolemanvaaraa, jota elimistö pyrkii kaikin keinoin vastustamaan.

Kaloreiden laskemisen sijaan kannattaakin kiinnittää huomiota ateriarytmiin, syödä paljon kasviksia ja vähentää sokerin ja kovan rasvan kulutusta.

Myös riittävä unensaanti ja tunne elämän mielekkyydestä ovat terveyden kannalta keskeisiä asioita. Liikunta kaikissa muodoissaan edistää terveyttä. Siitä on aina hyötyä, vaikkei paino putoaisikaan.

Elämäntaparemontti tietää terveydentilan kohenemista. Palssan mukaan se tulee monelle ylipainoiselle yllätyksenä: vaikka paino on saattanut pysyä liki samana, kolesteroli on laskenut ja verensokeri parantunut. Esimerkiksi diabeteksen ehkäisyssä pelkkää vaakalukemaa merkittävämpää on syödyn ruuan laatu.

”Ihmiskeho ei ole mikään kone. Uni, liikunta ja stressitaso vaikuttavat kaikki kroppaamme, ja jokainen lihoo eri tavoin. Siksi myöskään terveydentila ei näy päällepäin”, Palssa kiteyttää.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!