Valikko
Hyvinvointi

Tutkija on huolissaan suomalaisten unilääkkeiden käytöstä: ”Ei pitäisi määrätä yli kolmeksi kuukaudeksi” – melatoniinikaan ei ole riskitön

Nukahtamislääkkeet voivat olla ihmiselle yhtä haitallisia kuin unilääkkeet. ”Lääkkeet toimivat kuin lievemmän asteen yleisanestesia eli nukutus. Niiden käyttäminen nukahtamiseen on sama kuin tappaisi lekalla kärpäsen”, unitutkija Tarja Stenberg sanoo.

Nukahtamislääke on yhä yleistyvä keino päästä uneen silloin, kun uni ei jostakin syystä muuten tule. Mutta ovatko nukahtamislääkkeet vaarattomampia kuin perinteiset unilääkkeet, joiden riskeistä ja haitoista tiedetään paljon?

”Eivät ole”, sanoo dosentti Tarja Stenberg, joka tutkii Helsingin yliopistossa unilääkkeiden vaikutusta aivoihin.

Hän kertoo, että nukahtamislääkkeinä käytetyt niin sanotut z-lääkkeet vaikuttavat samalla tavalla kuin unilääkkeissä käytettävät bentsodiatsepiinit. Yleisimpiä tuotenimiä ovat esimerkiksi Stilnoct, Stela, Somnor, Zolpidem ja Imovane.

”Ne sitoutuvat keskushermoston hermosolujen GABAA-reseptoreihin aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin bentsodiatsepiinit ja niiden johdannaiset tai alkoholi ja barbituraatit”, Stenberg sanoo.

Aivoihin ne vaikuttavat kuin nuijanukutus: ”Unilääkkeet toimivat kuin lievemmän asteen yleisanestesia eli nukutus. Niiden käyttäminen nukahtamiseen on sama kuin tappaisi lekalla kärpäsen”, Stenberg sanoo.

Käyttäjän kannalta merkittävin ero nukahtamislääkkeiden ja perinteisten unilääkkeiden välillä on lääkkeen puoliintumisaika. Se tarkoittaa sitä aikaa, jolloin puolet lääkkeestä on poistunut elimistöstä. Nukahtamislääkkeiden puoliintumisaika on nopeampi kuin niin sanottujen perinteisten unilääkkeiden. Kun siis ihminen ottaa illalla nukahtamislääkkeen, sen vaikutus häviää jo keskellä yötä. Hyvä puoli on se, että aamulla lääkettä ei enää ole veressä.

”Huono puoli on se, että ihminen saattaa herätä yöllä ja ottaa uuden lääkkeen”, Stenberg sanoo.

”Silloin lääkettä on veressä vielä aamullakin. Ja se vaikuttaa varsinkin iäkkääseen ihmiseen kuin humalatila. Häiriöitä voi tulla muistiin, keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen ja tasapainoon”, Stenberg luettelee.

Stenbergin mielestä unettomuuden hoidossa pitäisikin keskittyä enemmän siihen, miten voitaisiin vaikuttaa unen spesifeihin mekanismeihin eli niihin aivosoluihin, jotka tuottavat unta.

Yhä useampi houkuttelee unta melatoniinilla eli pimeähormonilla, jota saa kaupoista ilman reseptiä.

Melatoniinia pidetään riskittömänä eikä sillä tiedetä olevan sivuvaikutuksia. Mutta onko melatoniinin jatkuva käyttö riskitöntä?

Melatoniinin hyvä puoli lääkkeisiin verrattuna on Stenbergin mukaan se, että sitä syntyy ihmisen elimistössä luonnostaan.

Myös kaikkien muiden nisäkkäiden käpylisäkkeessä erittyy pimeässä melatoniinia. Valossa sen eritys lakkaa. Tietyillä lajeilla melatoniini kertoo esimerkiksi sen, milloin päivä pitenee ja on aika ryhtyä tekemään poikasia.

Se, että melatoniini on elimistön oma tuote, ei kuitenkaan Stenbergin mukaan tee sen käyttämistä riskittömäksi.

”Tutkijat eivät esimerkiksi tiedä, miten melatoniini vaikuttaa sukuhormoneihin tai sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Väärään aikaan otetuilla väärillä annoksilla voi olla odottamattomia seurauksia. Siksi raskaana olevien tai pienten lasten, joiden hormonitoiminta on vasta kehittymässä, tulisi välttää melatoniinia”, Stenberg sanoo.

Unilääkkeiden suurin ongelma on Stenbergin mukaan se, että niitä määrätään Suomessa yhä enemmän jatkuvaan käyttöön.

”Unilääkkeitä ei pitäisi määrätä kolmea kuukautta pidemmäksi ajaksi. Silti tuhannet elleivät kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät niitä vuosi vuoden jälkeen”, Stenberg sanoo.

Kun ihminen tottuu unilääkkeisiin, hän tarvitsee saman vaikutuksen saamiseksi suuremman annoksen. Ja silloin varsinkin iäkkäille ihmisille voi tulla haitallisia sivuvaikutuksia: tarkkaavaisuushäiriöitä, muistin häiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja tasapainon horjumista.

Joillekin kehittyy aito fyysinen riippuvuus, addiktio. Jos sitten yrittää päästä unilääkkeistä eroon, saa vastaavia oireita kuin huumeista vierotuksessa.

Erityisen huolestuttavana Stenberg pitää sitä, miten esimerkiksi vanhuksia nukutetaan vanhainkodeissa unilääkkeillä.

”Kaikki eivät tarvitse yhtä paljon unta, joillekin riittää kuusi tuntia, toiset tarvitsevat kahdeksan. Jos kaikki nukutetaan lääkkeillä kello 19 illalla, taistellaan ihmisen omaa luonnollista unen tarvetta vastaan. Silloin ollaan väärällä tiellä”, hän toteaa.

Unen heikkeneminen on Stenbergin mukaan luonnollinen osa ikääntymistä. Oikea tapa auttaa ikääntyviä nukkumaan yönsä hyvin, olisi tarjota heille päivisin riittävästi liikuntaa, virikkeitä ja oikeanlaista ruokaa.

Hyvä uutinen on Stenbergin mukaan se, että tervettä ihmistä ei vahingoita, jos hän yhtenä yönä nukkuu huonosti. Seuraavana yönä uni on sitten syvempää ja ihminen nukkuu pidempään.

”Tilapäisestä unettomuudesta ei pidä hermostua. Vasta jos unettomuus pitkittyy viikkoon tai kahteen, pitää miettiä, mikä on se asia, joka pitää minua valveilla. Jos tuntuu siltä, ettei itse selviä tilanteesta, niin sitten pitää mennä lääkärin vastaanotolle.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Uni
  • unilääkkeet
  • Terveys

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    2. 2

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    5. 5

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    6. 6

      Rasvakattilassa posahtanut keitos toi tulipalloja helsinkiläisen pariskunnan asuntoon – Paineisku hajotti ikkunat ja oven

    7. 7

      Maapallo lämminnyt ennätyskuumaksi – Suomen pitäisi tehdä muutakin kuin kiukutella hiilinielujen laskentatavasta

    8. 8

      Ilmainen itse jonotettu ämpäri on suomalainen unelma, ja niitä valmistetaan Vanttilassa – ”Me olemme syypäitä tähän hullutukseen”

    9. 9

      Hallitus tavoittelee 250 000:ta uutta sähköautoa – Mitä tapahtuisi sähköverkolle, jos ne tulisivat käyttöön kerralla?

    10. 10

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    5. 5

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    8. 8

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Poliisi ampui yöpukuisen naisen Minneapolisissa hämärissä olosuhteissa – Nyt poliisipäällikkö joutui jättämään tehtävänsä australialaisnaisen ampumisen vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää