Valikko
Hyvinvointi

Tutkija on huolissaan suomalaisten unilääkkeiden käytöstä: ”Ei pitäisi määrätä yli kolmeksi kuukaudeksi” – melatoniinikaan ei ole riskitön

Nukahtamislääkkeet voivat olla ihmiselle yhtä haitallisia kuin unilääkkeet. ”Lääkkeet toimivat kuin lievemmän asteen yleisanestesia eli nukutus. Niiden käyttäminen nukahtamiseen on sama kuin tappaisi lekalla kärpäsen”, unitutkija Tarja Stenberg sanoo.

Nukahtamislääke on yhä yleistyvä keino päästä uneen silloin, kun uni ei jostakin syystä muuten tule. Mutta ovatko nukahtamislääkkeet vaarattomampia kuin perinteiset unilääkkeet, joiden riskeistä ja haitoista tiedetään paljon?

”Eivät ole”, sanoo dosentti Tarja Stenberg, joka tutkii Helsingin yliopistossa unilääkkeiden vaikutusta aivoihin.

Hän kertoo, että nukahtamislääkkeinä käytetyt niin sanotut z-lääkkeet vaikuttavat samalla tavalla kuin unilääkkeissä käytettävät bentsodiatsepiinit. Yleisimpiä tuotenimiä ovat esimerkiksi Stilnoct, Stela, Somnor, Zolpidem ja Imovane.

”Ne sitoutuvat keskushermoston hermosolujen GABAA-reseptoreihin aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin bentsodiatsepiinit ja niiden johdannaiset tai alkoholi ja barbituraatit”, Stenberg sanoo.

Aivoihin ne vaikuttavat kuin nuijanukutus: ”Unilääkkeet toimivat kuin lievemmän asteen yleisanestesia eli nukutus. Niiden käyttäminen nukahtamiseen on sama kuin tappaisi lekalla kärpäsen”, Stenberg sanoo.

Käyttäjän kannalta merkittävin ero nukahtamislääkkeiden ja perinteisten unilääkkeiden välillä on lääkkeen puoliintumisaika. Se tarkoittaa sitä aikaa, jolloin puolet lääkkeestä on poistunut elimistöstä. Nukahtamislääkkeiden puoliintumisaika on nopeampi kuin niin sanottujen perinteisten unilääkkeiden. Kun siis ihminen ottaa illalla nukahtamislääkkeen, sen vaikutus häviää jo keskellä yötä. Hyvä puoli on se, että aamulla lääkettä ei enää ole veressä.

”Huono puoli on se, että ihminen saattaa herätä yöllä ja ottaa uuden lääkkeen”, Stenberg sanoo.

”Silloin lääkettä on veressä vielä aamullakin. Ja se vaikuttaa varsinkin iäkkääseen ihmiseen kuin humalatila. Häiriöitä voi tulla muistiin, keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen ja tasapainoon”, Stenberg luettelee.

Stenbergin mielestä unettomuuden hoidossa pitäisikin keskittyä enemmän siihen, miten voitaisiin vaikuttaa unen spesifeihin mekanismeihin eli niihin aivosoluihin, jotka tuottavat unta.

Yhä useampi houkuttelee unta melatoniinilla eli pimeähormonilla, jota saa kaupoista ilman reseptiä.

Melatoniinia pidetään riskittömänä eikä sillä tiedetä olevan sivuvaikutuksia. Mutta onko melatoniinin jatkuva käyttö riskitöntä?

Melatoniinin hyvä puoli lääkkeisiin verrattuna on Stenbergin mukaan se, että sitä syntyy ihmisen elimistössä luonnostaan.

Myös kaikkien muiden nisäkkäiden käpylisäkkeessä erittyy pimeässä melatoniinia. Valossa sen eritys lakkaa. Tietyillä lajeilla melatoniini kertoo esimerkiksi sen, milloin päivä pitenee ja on aika ryhtyä tekemään poikasia.

Se, että melatoniini on elimistön oma tuote, ei kuitenkaan Stenbergin mukaan tee sen käyttämistä riskittömäksi.

”Tutkijat eivät esimerkiksi tiedä, miten melatoniini vaikuttaa sukuhormoneihin tai sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Väärään aikaan otetuilla väärillä annoksilla voi olla odottamattomia seurauksia. Siksi raskaana olevien tai pienten lasten, joiden hormonitoiminta on vasta kehittymässä, tulisi välttää melatoniinia”, Stenberg sanoo.

Unilääkkeiden suurin ongelma on Stenbergin mukaan se, että niitä määrätään Suomessa yhä enemmän jatkuvaan käyttöön.

”Unilääkkeitä ei pitäisi määrätä kolmea kuukautta pidemmäksi ajaksi. Silti tuhannet elleivät kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät niitä vuosi vuoden jälkeen”, Stenberg sanoo.

Kun ihminen tottuu unilääkkeisiin, hän tarvitsee saman vaikutuksen saamiseksi suuremman annoksen. Ja silloin varsinkin iäkkäille ihmisille voi tulla haitallisia sivuvaikutuksia: tarkkaavaisuushäiriöitä, muistin häiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja tasapainon horjumista.

Joillekin kehittyy aito fyysinen riippuvuus, addiktio. Jos sitten yrittää päästä unilääkkeistä eroon, saa vastaavia oireita kuin huumeista vierotuksessa.

Erityisen huolestuttavana Stenberg pitää sitä, miten esimerkiksi vanhuksia nukutetaan vanhainkodeissa unilääkkeillä.

”Kaikki eivät tarvitse yhtä paljon unta, joillekin riittää kuusi tuntia, toiset tarvitsevat kahdeksan. Jos kaikki nukutetaan lääkkeillä kello 19 illalla, taistellaan ihmisen omaa luonnollista unen tarvetta vastaan. Silloin ollaan väärällä tiellä”, hän toteaa.

Unen heikkeneminen on Stenbergin mukaan luonnollinen osa ikääntymistä. Oikea tapa auttaa ikääntyviä nukkumaan yönsä hyvin, olisi tarjota heille päivisin riittävästi liikuntaa, virikkeitä ja oikeanlaista ruokaa.

Hyvä uutinen on Stenbergin mukaan se, että tervettä ihmistä ei vahingoita, jos hän yhtenä yönä nukkuu huonosti. Seuraavana yönä uni on sitten syvempää ja ihminen nukkuu pidempään.

”Tilapäisestä unettomuudesta ei pidä hermostua. Vasta jos unettomuus pitkittyy viikkoon tai kahteen, pitää miettiä, mikä on se asia, joka pitää minua valveilla. Jos tuntuu siltä, ettei itse selviä tilanteesta, niin sitten pitää mennä lääkärin vastaanotolle.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Uni
  • unilääkkeet
  • Terveys

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    2. 2

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    3. 3

      Lapsettomuus on karu yllätys vanhemmaksi haluaville – ”Anna anteeksi ettei sinusta tullutkaan äitiä”

    4. 4

      Menivätkö sijoitukset pieleen? Et ole ainoa – konkarisijoittajat paljastavat mokansa

    5. 5

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    6. 6

      Nokian raportti: Kyberrikollisuus iskee nyt puhelimiin, Android-laitteet erityisessä vaarassa

    7. 7

      Kesäaikakapina leviää – kansalaisaloite kerännyt jo yli 45 000 allekirjoitusta

    8. 8

      Suupielet halkeavat, hiukset putoavat ja väsyttää – onko kyse keväisestä vitamiinien puutteesta?

    9. 9

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    10. 10

      Näin Helsingistä tuli 12 vuodessa kiva ja avoin mutta myös kallis ja eriarvoinen – kuka sen sai aikaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    3. 3

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    4. 4

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    5. 5

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    6. 6

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    7. 7

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    8. 8

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    9. 9

      Kesäaikakapina leviää – kansalaisaloite kerännyt jo yli 45 000 allekirjoitusta

    10. 10

      Suurpalon sammutus Vantaalla jatkuu koko maanantain – ”Savu kulkeutuu kohti Tuusulanväylää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    10. 10

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    11. Näytä lisää