Paniikkihäiriö teki Milkan lentomatkasta painajaisen – Voimakas paniikkikohtaus voi vaikuttaa sydänkohtaukselta

Paniikkihäiriö hallitsi Milka Tarkiaisen, 30, elämää kymmenen vuotta sitten. Nyt hän ajattelee, että paniikkihäiriö kuuluu hänen persoonaansa. Paniikkihäiriöisen kannattaa harkita lääkitystä tarkkaan, sanoo asiantuntija.

Pieni, ahdas ja täysi lentokone. Turvavyövalot syttyvät. Enää ei saa nousta.

Milka Tarkiainen on lennolla Kroatiaan poikaystävänsä kanssa. On vuosi 2011.

”Istun ikkunan vieressä turvavöissä ja alan pelätä, että menen paniikkiin. Lietson itseni tilaan, jossa tunnen, että olen suuressa vaarassa”, Milka Tarkiainen kuvaa.

Tarkiainen on ihan varma, ettei selviä lennosta. Ainakin tapahtuu jotakin noloa. Hänen sydämensä alkaa hakata yhä kiivaammin, nousee kylmä hiki, henki ei kulje. Alkaa oksettaa, mutta käsillä oleva oksennuspussi näyttää aivan liian pieneltä.

”Kun turvavyövalot lopulta sammuvat, ryntään vessaan. Edessä on pitkä jono, mutta sanon, että minun on päästävä oksentamaan. Onneksi ihmiset ymmärtävät”, Milka Tarkiainen kertoo.

Oksentamisen jälkeen olo vähän helpottuu.

Kyseessä oli paniikkihäiriökohtaus. Milka Tarkiainen oli saanut niitä jo noin viiden vuoden ajan, enemmän tai vähemmän säännöllisesti.

Paniikkihäiriö rajoittaa yhä kolmikymppisen äidin elämää, mutta hän on oppinut tulemaan sen kanssa toimeen.

Vaikeita ovat hyvin arkisilta kuulostavat tilanteet, kuten hissimatkat, autossa istuminen, kaupan kassalle jonottaminen, lentokoneessa istuminen, lenkkeily.

Vaikka Tarkiaisen kuolemanpelko on väistynyt, hän edelleen pelkää, että esimerkiksi oksentaa julkisella paikalla tai ei yksinkertaisesti ehdi vessaan. Sellaista ei ole kuitenkaan koskaan tapahtunut.

”Suunnittelen tekemiseni niin, että tiedän, mitä seuraavaksi tapahtuu ja hallitsen tilanteita itse. Haluan esimerkiksi aina ajaa, että voin valita reitin ja pysäyttää auton halutessani”, hän kertoo.

”Lisäksi käytän vatsan toimintaa rauhoittavaa Imodiumia ja tiedän aina missä on lähin vessa.”

Paniikkihäi­riön varsinaista syytä ei tunneta. Suomessa sitä sairastaa 1–3 prosenttia aikuisista. Yleisempi se on naisilla kuin miehillä.

Paniikkihäiriö puhkeaa usein nuorella aikuisella, mutta murrosikäinen tai keski-ikäinenkin voi hyvin saada ensimmäisen paniikkikohtauksensa. Yksi kohtaus ei vielä tarkoita paniikkihäiriötä, sillä mikä tahansa stressaava tilanne voi laukaista yksittäisen paniikkikohtauksen.

”Toisilla on herkempi taipumus kehollisiin reaktioihin, kuten vatsatuntemuksiin. Se lienee osittain periytyvä ominaisuus”, sanoo psykologi Jan-Henry Stenberg.

Stenbergin mukaan paniikkihäiriössä on kyse kierteestä, jota ihminen helposti tahtomattaan ruokkii. Kun ensimmäinen paniikkikohtaus tulee, ihminen alkaa pelätä, että se uusiutuu.

Kun sydän alkaa uudestaan kiivaasti tykyttää vaikkapa kassajonossa, ihminen ajattelee, ettei selviä tilanteesta. Se, miten keho reagoi, alkaa pelottaa.

”Se luonnollisesti lisää ahdistusta ja paniikkia”, Stenberg sanoo.

Psykiatri Olli Piirtolan mukaan tavallisimpia oireita ovat pahoinvoinnin tunne, löysä vatsa, lisääntynyt hikoilu, tihentynyt hengitys ja voimakas punan nouseminen kasvoille.

Joillakin ensimmäinen paniikkikohtaus on niin raju, että ihminen luulee saaneensa sydän- tai hengenahdistuskohtauksen. Fyysinen syy pitää aina poissulkea.

Avainsana paniikin iskiessä on tunteiden tunnistaminen ja niiden kohtaaminen. Tunne menee yleensä ohi, jos sitä vastaan ei taistele. Taistelu lisää paniikkia ylläpitävää ahdistusta.

 

”Töissä pystyin käymään. Siellä en ehtinyt keskittyä omiin tuntemuksiini.”

Milka Tarkiainen kertoo, että sekä hänen isänsä että setänsä ovat kärsineet paniikkihäiriöstä.

Tarkiainen sai ensimmäisen kohtauksensa 13-vuotiaana junan eteisessä matkalla kaverinsa kanssa Kymistä Kotkan meripäiville.

Täydessä junassa kylmä hiki kohosi otsalle, ja pyörryttävän ja huonon olon takia hänen oli pakko kyykistyä junan lattialle.

”Kerroin asiasta ystävälleni, mutta silloin päättelimme, että kyseessä oli vain kuumasta päivästä johtuva heikotus”, Tarkiainen kertoo.

Meni monta vuotta, ja varsinaisesti kohtaukset alkoivat vasta 2006. Tarkiainen oli juuri tavannut tulevan aviomiehensä.

”Aloitin ehkäisypillerit. Jokaisen pillerin jälkeen iski ahdistus ja paniikki. Sydämeni tykytti ja pelkäsin sekoavani”, hän muistelee.

Nuori, menevä ja spontaanisti festareilla riekkunut nainen muuttui kotihiireksi, jonka puolesta piti käydä kaupassakin. Ensimmäinen vuosi oli vaikea, ja Tarkiainen oli selvästi myös masentunut.

”Itkin joka päivä.”

Ehkäisypillereiden käytön Tarkiainen lopetti ja sai työterveyshuollosta tilalle rauhoittavia lääkkeitä.

”Töissä pystyin käymään. Siellä en ehtinyt keskittyä omiin tuntemuksiini.”

Rauhoittavat lääkkeet eivät auttaneet. Ne tekivät puhe­liaasta ja kuplivasta naisesta flegmaattisen.

”Tuntui, ettei millään ole mitään väliä. Se ei ollut minun juttuni, en halunnut semmoista oloa.”

Milka Tarkiainen päätti kertoa paniikkihäiriöstään kaikille. Ystävät ymmärsivät, poikaystäväkään ei lähtenyt karkuun.

”Ajattelin lopulta, että olen tämmöinen. Mitä sitten?”

Psykiatri Olli Piirtolan mukaan paniikkihäiriön lääkehoitoa kannattaa harkita tarkkaan. Moni pärjää hyvin ilman lääkkeitä. Lääkkeillä on usein sivuvaikutuksia, eivätkä ne sovi kaikille.

”Paniikkihäiriöisellä on tavallaan liian pieni jäähdytin, jonka jäähdytystehoa voi opetella kehittämään. Lievissä oireissa ei lääkkeitä tarvita”, Piirtola sanoo.

Lääkkeitä kannattaa kokeilla, jos fyysiset oireet ovat todella hankalia.

”Ideana on, että ihminen luottaisi itseensä kohtauksen aikana. Joskus se helpottuu tilapäisesti lääkkeen avulla.”

Tärkeintä on psykiatrin mukaan kuitenkin oikea diagnoosi, jotta lääke- ja muukin hoito on alusta alkaen oikeanlaista. Paniikkihäiriö sekoitetaan joskus posttraumaattiseen stressiin tai akuuttiin psykoottiseen sekavuuteen.

Lääkkeistä kokeillaan ensimmäiseksi yleensä beetasalpaajia, jotka eivät vaikuta keskushermostoon, vaan leikkaavat pois fyysiset oireet. Lyhytaikaisesti voi käyttää myös bentsodiatsepiineja, jotka vähentävät kohtauksia ja rauhoittavat. Niihin kuitenkin liittyy iso riski jäädä lääkekoukkuun.

”Jos paniikkihäiriöitä tulee pari–kolme kertaa kuukaudessa, määrään potilaalle joskus mielialalääkityksen, josta osa hyötyy”, Piirtola sanoo.

Paniikkihäiriöstä puhutaan nykyään aiempaa enemmän, kun moni julkisuuden henkilökin on kertonut sairaudestaan. Vaikka sitä ei sairasteta sen enempää kuin ennen, ihmiset tunnistavat oireita ja hakeutuvat aiempaa herkemmin hoitoon.

Milka Tarkiainen ei halua käyttää lääkkeitä. Terapia taas on aikaa vievää ja kallista.

Itsetuntemus on auttanut ajattelemaan, että kohtauksen aikana ei voi mitään oikeasti kamalaa tapahtua. Hän ei pelkää tai karta ihmisiä, mutta haluaa aina selvitä kohtauksista yksin. Kenenkään muun sanomiset tai tekemiset eivät helpota tilannetta.

Joskus on puhuttu siitä, että paniikkihäiriöinen pyrkii täydellisyyteen ja haluaa hallita kaikkia tilanteita – siksi hallinnan menetys tuntuu niin ylivoimaiselta.

Jan-Henry Stenbergin mukaan paniikkihäiriöstä kärsivillä on usein voimakas hyväksynnän tarve, kova vaatimustaso ja voimakas kontrollintarve.

”Heillä on tarve pitää asiat omissa käsissä, joten osa paniikkihäiriöisistä vaikuttaa hyvin uutterilta ja pärjääviltä”, Stenberg kuvaa.

Hänen mukaansa hoito on selvästi parantunut.

”Esimerkiksi psykoterapeuttisiin hoitoihin on tullut selkeämmin mukaan elementtejä, jotka on suunniteltu juuri paniikkihäiriöön, kuten kehon reaktioiden vaimentamiseen liittyviä elementtejä.”

Paniikkihäiriöisen ei Stenbergin mukaan pitäisi lainkaan vältellä tilanteita, joissa paniikki voi iskeä.

Milka Tarkiainen on aina pärjännyt töissään. Nytkin hän tekee neljää työtä: toimii valokuvaajana, myy vaatteita Lindexissä, tekee tilityksiä kirpputoriyritykselle sekä hoitaa paikallisen mobiilipeliyrityksen sosiaalista mediaa ja auttelee markkinoinnissa. Lisäksi hän kirjoittaa blogia omasta elämästään.

”Olen avoin kirja. Se auttaa, ettei tarvitse selitellä kaikille, miksen lähde spontaanisti mihinkään.”

Työkiireet ja se, ettei keskity vain itseen auttavat. Siitä paras esimerkki on nyt kaksivuotias touhukas Elle-tyttö, joka pitää äidin aktiivisena. Pieni tättähäärä kotona vaatii jatkuvaa huo­miota.

”Raskaus ja synnytyksenjälkeinen aika olivat tasaista aikaa. Siksi ajattelen, että oireet liittyvät myös hormoneihin”, Milka Tarkiainen sanoo.

Paniikkihäiriö on edelleen osa nuoren äidin elämää. Vatsa reagoi herkästi ja Tarkiainen on jättänyt ruokavaliostaan laktoosin, vahvat mausteet ja pavut – kaiken, mikä kehittää muutenkin ylimääräistä ilmaa vatsaan. Lähtiessä autolla vähänkin pidemmälle, hän käy seitsemän kertaa vessassa.

Arjessa hän liikkuu lapsen kanssa puistoissa, joissa on vessa lähellä tai mahdollisuus polkaista äkkiä pyörällä kotiin.

”Metsä on lempipaikkani. Siellä on aina suojaa ja turvaa.”

Milka Tarkiainen on opetellut hengittelemään palleaan asti niin, että hyperventilointi helpottuu. Neuvolan aulassa tai kaupassa odotellessa hän saattaa ottaa kännykän esiin ja keskittyä johonkin yksinkertaiseen mobiilipeliin. Joskus myös rannekorun helmien laskeminen auttaa.

”Edellisestä ulkomaanmatkasta on nyt viisi vuotta. Olen alkanut pikku hiljaa haaveilla Italian- tai Espanjan-matkasta. Euroopan ulkopuolelle ulottuva lento olisi vielä mahdottomuus. Se on sääli, sillä mieheni haluaisi matkustella enemmän.”

Fakta

Irti paniikista


Paniikkihäiriöön auttaa usein psykoterapia, jossa opetellaan tunnistamaan ja kohtaamaan omia tuntemuksia. Lieviä oireita voi opetella hallitsemaan itse.

1. Älä hätäänny

Muista, että kohtaus on täysin vaaraton.

2. Kohtaa ja hyväksy oireet pakenemisen sijaan

Anna kehon käydä läpi tunteet ja fyysiset reaktiot. Selviydyit niistä viimeksikin.

3. Keskity nykyhetkeen

Älä mieti, mitä pelkäät seuraavaksi tapahtuvan.

4. Kellu tunteen mukana, älä hoputa

Paniikki menee ohi nopeammin, jos et taistele vastaan.

5. Palaa normaaliin arkeen

Paniikkikohtauksen loputtua jatka sitä, mitä olit tekemässä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja 80 loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    2. 2

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    3. 3

      Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

    4. 4

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    5. 5

      TV 2

    6. 6

      Liika terrorismin pelko voi jopa heikentää turvallisuutta – tutkija Leena Malkki neuvoo, miten toistuvien iskujen kanssa voi elää

    7. 7

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    8. 8

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    9. 9

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    10. 10

      Twitter-käyttäjät vastaavat Barcelonan terrori-iskuun kissoilla – ”Kunnioitetaan tämän kauheuden uhreja”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja 80 loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    5. 5

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    9. 9

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    10. 10

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää