Valikko
Hyvinvointi

Kun Laura Hyvärinen tuli raskaaksi, hän alkoi oksentaa jatkuvasti ja joutui viikoiksi sairaalaan – ”Haaveilin siitä, että voisin juoda lasillisen vettä”

Tänään vietetään kansainvälistä hyperemeesipäivää. Hyperemeesistä eli voimakkaasta raskaudenaikaisesta pahoinvoinnista kärsii noin prosentti odottajista.

Ilouutiset tulivat viikolla neljä. Laura Hyvärinen odotti yhdessä miehensä kanssa lasta.

Koettelemukset alkoivat runsasta viikkoa myöhemmin, kun Hyvärinen rupesi oksentelemaan.

”Kolmen neljän päivän kuluessa oksensin jo koko ajan”, hän kertoo.

Odottava äiti hakeutui lääkärille ja sai sairauslomaa. Seuraavalla viikolla hän oli jo Kätilöopiston sairaalassa tiputuksessa.

Se oli kuitenkin vasta alkua.

Kymmenen viikkoa alkuraskaudesta meni sairaalan ja kodin väliä sahatessa.

”Olin Kättärillä raskausviikot 6–16 niin, että olin kaksi tai kolme päivää sairaalassa tiputuksessa, ja sitten välillä kolme tai neljä päivää kotona”, Hyvärinen, 33, sanoo.

Oksennuskohtauksia oli päivässä kymmenkunta. Välillä Hyvärinen ei syönyt viikon aikana muuta kuin erilaisia jääpaloja: jäädytettyä vettä, mehua tai jäisiä mansikoita.

”Koko ajan oli ihan mieletön nälkä ja jano. Haaveilin siitä, että voisin juoda lasillisen vettä.”

Raskausviikon 16 jälkeen olo helpotti sen verran, että Hyvärinen ei joutunut enää sairaalaan. Pahoinvointi jatkui kuitenkin synnytykseen saakka.

Tänään maanantaina vietetään kansainvälistä hyperemeesipäivää. Hyperemeesi tarkoittaa voimakasta raskaudenaikaista pahoinvointia, ja siitä kärsii noin prosentti raskaana olevista naisista.

Suomessa päivää tuo tunnetuksi uunituore Hyperemeesi-yhdistys. Hyvärinen on sen puheenjohtaja.

Lievä pahoinvointi on lähes kaikille odottajille tuttua: jopa 90 prosenttia raskaana olevista äideistä kärsii jonkinasteisesta pahoinvoinnista. Noin puolella heistä on myös oksentelua.

Syytä pahoinvointiin ei tarkalleen tiedetä.

”Todennäköisesti se on niin monen asian summa, että yhtä syytä ei ole”, sanoo Naistenklinikan osastonlääkäri ja päivystyksen vastaava lääkäri Leena Laitinen.

Hyperemeesistä on kyse silloin, kun oksentelu aiheuttaa aliravitsemus- ja nestetasapainon häiriöitä tai yli viiden prosentin painonlaskua. Pahin vaihe ajoittuu yleensä raskauden ensimmäisen kolmanneksen lopulle.

Hyvärisen paino laski pahimmilla viikoilla kilogramman viikkovauhtia. Aiemmin kuntosalilla käyntiä, pyöräilyä ja kävelylenkkejä harrastaneen liikkujan kunto romahti.

”Kun raahauduin lääkärin vastaanotolle, mummot saattoivat vetää rollaattoreiden kanssa ohitse”, Vantaalla tuolloin asunut Hyvärinen sanoo. Nyt koti on Espoossa.

Hyvärinen oli sairaalajakson aikana kolme kuukautta sairauslomalla. Hän sätti itseään heikoksi ja laiskaksi. Aiemmin hän oli ollut hädin tuskin koskaan sairaana poissa töistä. Aluksi kynnys mennä sairaalaan olikin korkea.

Työnteosta teki vaikeaa sekin, että sairauslomaa määrättiin joka kerta vain loppuviikoksi. Hyvärinen toimi liikkeenjohdon konsulttina ja joutui usein lykkäämään asiakkaidensa asioita – ja lopulta ilmoittamaan olevansa jälleen sairaalassa.

Sairausloman jälkeen hän oli palkattomalla vapaalla äitiysloman alkuun saakka.

Nesteytyksen lisäksi Hyvärinen sai pahoinvointilääkkeitä ja söi niitä läpi koko raskauden.

Jälkikäteen hän on miettinyt, olisivatko toisenlaiset, tehokkaammat lääkkeet voineet auttaa paremmin. Hyvärinen on tilannut paperinsa sairaalasta ja nähnyt, että pari lääkäriä oli maininnut myös tehokkaampien lääkkeiden mahdollisuudesta.

”Voi olla, että olisin toipunut työkykyiseksi raskauden puolivälin jälkeen, jos olisin saanut niitä lääkkeitä.”

Laitinen ei kommentoi Hyvärisen tapausta mutta toteaa yleisemmin, että lääkärit suhtautuvat kaikenlaiseen raskaudenaikaiseen lääkitykseen varovaisesti.

Voimakkaaseen raskauspahoinvointiin käytetään mielellään vanhoja, hyväksi tunnettuja pahoinvointilääkkeitä, jotka tiedetään ongelmattomiksi. Sairaalahoidossa saatetaan käyttää uudempia ja tehokkaampia lääkkeitä, joista myöskään ei ole todettu mitään vaaraa, Laitinen kertoo.

”Mutta toisaalta riskit tulevat esille vasta pitkän ajan päästä, ja siksi ehkä pidättäydymme ensisijaisesti vanhoissa, vähän tehottomammissa lääkkeissä”, hän sanoo.

Hyperemeesipotilaiden oireet ja niiden kesto vaihtelevat.

”Hyvin harva enää päätyy osastolle päiviksi”, Laitinen sanoo.

 

”Sitä pelkäsin, että jos raskaus menee kesken, kaikki kärsimys on mennyt hukkaan.”

Hyvärinen koki, että hänen oireitaan vähäteltiin. Sairaalassa lääkäri epäili, ettei Hyvärinen kerta kaikkiaan voinut oksentaa niin paljon. Kun odottaja oli saanut syödyksi neljännespalan vaaleaa leipää, tietoihin oli saatettu kirjata, että potilas on pystynyt syömään.

”Tuo ei ole mielestäni sopiva määrä. Raskaana oleville on tehty omat ravitsemussuositukset. On erikoista, että tietty aliravittu raskaana olevien ryhmä voidaan niin vain ohittaa.”

Voimakkaaseen raskaudenaikaiseen pahoinvointiin voi liittyä myös ahdistuneisuutta.

Hyvärinen ei onneksi kokenut sellaista. Hän myös nukkui hyvin – omien sanojensa mukaan koko ajan, yli puolet vuorokaudesta.

”Jaksoin lapsen takia. Lapsi oli niin toivottu. Sitä pelkäsin, että jos raskaus menee kesken, kaikki kärsimys on mennyt hukkaan.”

Hyperemeesi ei kuitenkaan uhkaa raskautta tai ole vaaraksi lapselle.

Heinäkuussa 2015 Hyvärinen synnytti täysiaikaisen 3,5-kiloisen ja 52-senttisen pojan.

”Synnytys vähän komplisoitui, ja hänet otettiin imukupilla ulos. Mutta silti koko synnytys oli niin sanotusti ihan helppoa ja lastenleikkiä.”

Pahoinvointi loppui saman tien. Hyvärinen nautti vauva-arjesta ja siitä, että pystyi taas syömään.

Fyysisesti hän sanoo kuitenkin olevansa raskautta edeltävässä kunnossa vasta nyt, kun lapsi on pian parivuotias.


Hyvärisellä ei ollut koko raskaus­aikanaan vertais­tukea kenestäkään muusta hyperemeesin kokeneesta.

Myöhemmin hän löysi saman kokeneita ihmisiä Facebookista. Hyperemesis gravidarum -tukiryhmässä on nyt 160 jäsentä.

Viime vuonna Facbook-ryhmässä syntyi ajatus yhdistyksen perustamisesta. Yhdistyksen tarkoituksena on paitsi toimia vertaistukena, myös lisätä tietoutta asianmukaisesta hoidosta.

Hyvärinen ei ennen omaa kokemustaan tiennyt koko hyperemeesistä.

Pakkauskehitykseen erikoistunut elintarviketieteiden maisteri oppi vasta jälkikäteen, että vakavasta pahoinvoinnista kärsivän kannattaisi ehkä kokeilla proteiinipitoisia ruokia, kun taas hän oli yrittänyt syödä hiilihydraattipitoista ravintoa. Hän toivoo, että kätilöt olisivat neuvoneet hankkimaan apteekista täydennysravintovalmisteita.

Kuten monet muutkin potilaat, hän imeskeli jääpaloja, koska ne eivät vaadi kunnon nielemistä. Silti niistä saa nestettä.

”Niillä saattaa pystyä hämäämään vatsaa.”

Voimakas raskaudenaikainen pahoinvointi on yleisintä ensimmäisessä raskaudessa, Naistenklinikan Leena Laitinen kertoo.

Siitä, millaisia traumoja hyperemeesin kokeneille mahdollisesti jää, Laitinen ei pysty sanomaan mitään varmaa.

”Jos kuuluu siihen prosenttiin, aivan varmasti tulee pelkoja. Sellainen ei meillä kuitenkaan niin arjessa näy. Mutta en yhtään ihmettele. Uskon, että on raskas aika, jos yhdeksän kuukautta voi pahoin”, Laitinen sanoo.

Hyvärinen ei ole päässyt vielä kokemuksesta yli. Ajatus toisen lapsen hankkimisesta pelottaa.

Synnytyksen jälkeen hän kävi kerran juttelemassa asiasta neuvolapsykologille. Psykologi ehdotti, että uutta raskautta varten tehtäisiin yhdessä lääkärin kanssa hoitosuunnitelma.

Hyvärinen työstää ajatusta siitä, uskaltaisiko uutta raskautta yrittää. Hän korostaa olevansa onnellinen pariskunnan yhdestä lapsesta.

”Ainakaan vielä en uskalla ottaa riskiä. Aika ei ole kullannut muistoja.”

Tilaa Hyvinvoinnin uutiskirje

Saat kerran viikossa sähköpostiisi kiinnostavimmat terveysuutiset ja treenivinkit. Uutiskirje on ilmainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    2. 2

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    3. 3

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    4. 4

      Britannia ”raivoissaan” USA:lle materiaalin vuotamisesta – Trumpin hallinnosta jaettiin brittien luottamuksellisesti antamia Manchester-kuvia medialle

    5. 5

      Paljonko kuusivuotias saa maksaa?

    6. 6

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    7. 7

      Tähtien sota ilmestyi 40 vuotta sitten, mutta George Lucasin mielestä elokuva ei ole valmis – ja siksi hän on onnistunut lähes pilaamaan sen

    8. 8

      Kesätorstaisin Mauno Koivistolle ei saanut puhua politiikkaa, muuten seuraukset olivat tylyt – lentopallokaverit muistelevat peli-iltoja Kultarannassa

    9. 9

      ”Töihin on kiva tulla, kun on pientä vipinää” – Tutkimusten mukaan työpaikkasuhteet voivat lisätä työmotivaatiota

    10. 10

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    4. 4

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    5. 5

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    6. 6

      Video näyttää golfkentällä löntystelevän karhun – poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta yksilöstä

    7. 7

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    8. 8

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    9. 9

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    10. 10

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää