Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Ikea-professori ihmettelee suomalaismiesten pakkomiellettä talonrakentamiseen

Saara Taalas tutkii huonekalujätin rahoilla ihmisten suhdetta kotiin ja tavaroihin

Ihmiset
 
Liisa Takala
"Monet suomalaiset suhtautuvat vakavasti kotiin. Vasta viime aikoina nuorilla on rennompi ote sisustukseen", arvioi Saara Taalas.
"Monet suomalaiset suhtautuvat vakavasti kotiin. Vasta viime aikoina nuorilla on rennompi ote sisustukseen", arvioi Saara Taalas. Kuva: Liisa Takala
Kuka

Saara Taalas

 Kasvoi Jyväskylässä ja valmistui kauppatieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta.

 Väitteli tohtoriksi draaman tuottamisesta Warwickissa Englannissa.

 Työskenteli tulevaisuuden tutkimuksen keskuksessa ja viestintäliiketoiminnan professorina kahdeksan vuotta Turun yliopistossa.

 Valittiin ensimmäiseksi Ikea-professoriksi Linnaeus- yliopistoon Växsjöhön Smålantiin.

 Asuu Lundissa Etelä-Ruotsissa puolisonsa ja 7-vuotiaan poikansa kanssa.

 Harrastaa oopperaa, populaarikulttuuria, pulkkailua ja pyöräilyä.

Maailman ensimmäinen Ikea-professori Saara Taalas pyyhältää uuden Kaisa-kirjaston kirjakahvilaan Helsingin keskustassa.

Hän istahtaa tyylikkäälle, värikkäälle sohvalle, mutta vaihtaa pian rennommalle tuolille.

Ennen Kööpenhaminan koneelle lähtöä kiireisellä professorilla on hetki aikaa vertailla, miten suomalaiset ja ruotsalaiset suhtautuvat kotiin ja sisustamiseen.

Havaintoja Saara Taalas on ehtinyt kerätä pari vuotta Växjössä Linnaeus-yliopistossa. Ikea-professoriksi Taalas valittiin vuonna 2010. Huonekalujätti Ikea lahjoitti kuusi miljoonaa euroa yliopistolle, joka toimii sinikeltaisen firman syntysijoilla Smålannissa.

Ikea-professori vetää kahdeksan tutkijan ryhmää, joka tarkastelee uudesta näkökulmasta kodin elämää, arkea ja sisustamista.

On­ko suo­rit­ta­mi­nen vält­tä­mä­tön­tä, vaik­ka ris­ki­nä on avio­ero ja per­heen ha­joa­mi­nen? O­li­si­ko pa­rem­pi, et­tä isä viet­täi­si sen­kin ajan las­ten­sa kans­sa, niin kuin Ruot­sis­sa on ta­pa­na?

"Meiltä vaaditaan uskallusta ja poikkeavaa ajattelua", rempseänoloinen Taalas sanoo.

Kuluttajien kokemukset nostetaan esiin, ja ryhmä uskoo löytävänsä tällä tavoin uusia innovaatioita.

"Ne toivottavasti haastavat tapaa ajatella tuotantoa, ja kuluttajia voidaan kutsua myös mukaan tuotteiden suunnitteluun."

Kuluttajaa painottava ajattelutapa näkyy monin tavoin Ruotsissa. Siellä on maailman valloittaneita brändejä kuten H&M, Volvo ja Spotify.

"Ilmiö selittyy sillä, että ruotsalaiset panostavat strategiseen viestintään ja kuluttajasuhteen rakentamiseen. Ja he ovat onnistuneet."

Taalas ihmettelee sitä, että Suomessa ei tähän asti ole tuntunut olevan juuri haluja ottaa erilaisia sidosryhmiä pohtimaan tulevaisuuden asumista ja rakentamaan tulevaisuuden kotia.

Osalla suomalaisista on professorin mielestä yhä vakava suhde arkeen ja kotiin. Oman kodin rakentaminen on täynnä eetosta. Miesten kulttuuriin kuuluu, että täytyy osoittaa pystyvänsä rakentamaan omin käsin talon.

"Onko suorittaminen välttämätöntä, vaikka riskinä on avioero ja perheen hajoaminen", Taalas kysyy ja heittää vaihtoehdon:

"Olisiko parempi, että isä viettäisi senkin ajan lastensa kanssa, niin kuin Ruotsissa on tapana?"

Ruotsissa sisustusbuumi on jyllänyt paljon pidempään kuin Suomessa. Siksi sisustamiseen suhtaudutaan jo rennosti ja kokeilevasti. Totuttuja rajoja rikotaan monin tavoin. Vanhat puutarhatuolit kannetaan sisään ja topatut nojatuolit ulos terassille.

"Huumori pilkahtaa siellä täällä. Kynnysmatossa lukee "Du igen" (sinä taas)", professori kertoo esimerkin.

Keskiluokkaisen suomalaisen perheen täydellisen onnistumisen symbolina oli professorin mukaan pitkään Artek-koti, äärimmäisen tyylikäs, hillitty ja hallittu.

Hän näkee merkkejä siitä, että nuorten suomalaisten sisustamisessa viriää jo leikkisämpi ja kepeämpi ote. Sisustamisesta on tulossa populaarikulttuuria.

"Artek-perintöhuonekaluja yhdistellään rempseästi ja luovasti tavallisten massatuotteiden kanssa. Tavaroihin suhtaudutaan toisella tavoin kuin aiemmin. Jokaisella kalusteella on tarina kerrottavana: kenen se on ollut, mistä se on tuotu."

Sisustusohjelmien ja -lehtien buumi molemmissa maissa on miltei räjähtänyt käsistä. Ruotsin televisiossa pyörii jopa lapsille tarkoitettu sisustusohjelma "Fiksa rummet". Sitä katsovat pojatkin.

Suomessa alan lehtien levikki kasvoi 100 000:lla vuosina 1997 – 2007, eikä suunta näytä kääntyvän.

"Jatkuva sisustaminen voi muuttua helvetiksi. Ehkä pian tulee sisustusähky", Saara Taalas väläyttää.

2000-luvun ruotsinsuomalainen nauttii elämästään uudessa kotikaupungissaan Lundissa.

Hänen mielestään ruotsalaiset ovat unohtaneet vanhat kielteiset mielikuvat suomalaissiirtolaisista. Tilalle ovat puskeneet ruotsalaisten arvostamat koulutettu toinen ja kolmas suomalaissukupolvi.

Ruotsalaisten luonteva yhteisöllisyys innostaa Taalasta.

Kun hänen poikansa Eliel meni ala-asteelle, jokaiselle annettiin ilmapallo käteen. Koko koulu lauloi ja toivotti tulokkaat tervetulleiksi. Jokainen ekaluokkalainen päästi ilmapallon ilmaan, ja ryhmä otti kaikki uudet jäsenet ystävällisesti vastaan. Samanlaisia tempauksia tehdään myös työpaikoilla.

"Tämä on se Ruotsin voima. Suomessa taas jätetään yksilön vastuulle, että pinnistät itsesi ryhmän jäseneksi", Taalas vertaa.

Myös ruotsalaisten myönteisyys vetoaa häneen. "Heillä ei ole tapana ajatella jo etukäteen, että kaikki kokeilut menevät päin helvettiä."

Siksi Ruotsissa ei pelätä kokeilla uudenlaista teknologiaa tai tapoja toimia.

"Jos kokeilu epäonnistuu, kenenkään ihmisen arvo ei vähene eikä yrityksen painoarvo putoa."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Suosituimmat uutiset –
Elämä & Terveys