Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hyväntekijä ja mafioso

Teoston johtaja Katri Sipilä huolehtii, että Suomessa voidaan kirjoittaa lauluja ammattimaisesti

Ihmiset
 
Adriana Dobrin HS
Katri Sipilä kiipesi kevätpäivän kunniaksi Teoston toimitalon katolle Lauttasaaressa. Toimitusjohtajalla on edessä pian muutto, sillä taloon on tulossa asuntoja, ja Teosto etsii uutta kotia.
Katri Sipilä kiipesi kevätpäivän kunniaksi Teoston toimitalon katolle Lauttasaaressa. Toimitusjohtajalla on edessä pian muutto, sillä taloon on tulossa asuntoja, ja Teosto etsii uutta kotia. Kuva: Adriana Dobrin HS

Maailmasta ei musiikki lopu, jos se on Katri Sipilästä, tänään 50, kiinni.

Se on hänen työnsä: tekijänoikeusjärjestö Teoston toimitusjohtajana Sipilä huolehtii osaltaan siitä, että kotimainen musiikki voi hyvin, ja että tekijät saavat mahdollisuuden ammattimaiseen säveltämiseen ja sanoittamiseen.

Viime aikoina Sipilän katse on suuntautunut tulevaan. Teoston käynnistämä Pumppu-hanke panostaa siihen, että nuoret ottaisivat laulunkirjoittamisen omakseen.

Artikkeliin liittyvät

"Jotta musiikin ammattilaisia olisi, täytyy myös kannustaa ihmisiä harrastamaan musiikkia ja kehittymään urallaan", näkee Sipilä. "Suomessa on loistavaa musiikinopetusta, mutta opistoissa soitetaan muiden tekemistä nuoteista. Meidän tavoitteena on kannustaa nuoria ja muitakin tekemään itse niitä lauluja."

Suunnitelmissa on kaksivuotinen koulutusohjelma sekä laulunkirjoittamisen sisällyttäminen opetusohjelmaan.

"Olemme keskustelleet opetushallituksen kanssa siitä, että jokainen suomalainen koululainen saisi kokeilla äidinkielen ja musiikin tunneilla sanoittamista tai säveltämistä."

"Tarkoituksena on tukea sitä, että musiikin tekemisestä voisi tulla ammatti ja sillä voisi menestyä. Tähtäimessä on myös se, että suomalainen musiikki olisi entistä kysytympi vientituote."

Musiikki on Sipilälle sydämen asia, sillä soittamisesta oli tulla ammatti myös hänelle itselleen.

Hollolalaisen maatilan tyttö opiskeli klassista viulunsoittoa Lahdessa ja haaveili urasta viulistina. Nuori Jukka-Pekka Saraste harjoitteli johtamista samassa orkesterissa ennen kansainvälistä kuuluisuuttaan, mutta Sipilältä loppui usko omiin taitoihin.

"Soittoharrastus ja aktiivinen musiikin kuunteleminen ovat kuitenkin jatkuneet."

Sipilä hakeutui oikeustieteelliseen, ja opintojen päätyttyä hän huomasi Teoston hakevan lakimiestä.

"Musiikin harrastus ja kiinnostus johdattivat minut tänne", naurahtaa Sipilä. "Tekijänoikeuksista en tiennyt juuri mitään, sillä siihen aikaan tekijänoikeuksia opetettiin oikiksessa ehkä yhdellä luennolla. Sitä ei vielä pidetty yleisesti kiinnostavana oikeudenalana."

Yli 20 vuotta kestäneen Teosto-uran aikana tekijänoikeuksiin on ehtinyt perehtyä.

Oman työnsä Sipilä jakaa kolmeen päätehtävään: ensiksi tulee korvauksien kerääminen ja tilittäminen tekijöille, sitten tekijöiden etujen valvonta ja edistäminen ja kolmanneksi musiikin edistäminen esimerkiksi vientihankkeiden avulla.

Vaikka Teosto juhli juuri 85-vuotista taivaltaan, työ on kaikkea muuta kuin tehty. Musiikkialan kokemat muutokset heijastuvat myös tekijänoikeuksiin.

"Kyllähän tämän toimialan mannerlaatat nyt liikkuvat, kun jakelu on siirtynyt pitkälti verkkoon", näkee Sipilä. "Nyt haetaan uusia malleja, joiden avulla ansaintalogiikka saataisiin toimimaan."

"Teoston tehtävänä on varmistaa, että tekijät pärjäävät jatkossa työllään ja saavat kohtuulliset korvaukset. Musiikin käyttö on räjähdysmäisesti kasvanut, mutta korvaus ei ole kasvanut samassa suhteessa."

Muutokset ovat koetelleet myös Teostoa, joka on viime vuosina joutunut voimakkaan kritiikin kohteeksi.

Muun muassa piratismin vastainen työ, tekijänoikeuskorvausten kerääminen ja yksityisen kopioinnin mahdollistava hyvitysmaksu ovat nostattaneet keskustelua, jossa yhdistys on nimetty Teostomafiaksi ja jopa rikollisjärjestöksi.

"Teostohan on tekijöiden järjestö", vastaa Sipilä mafiasyytöksiin. "Olemme voittoa tavoittelematon yhdistys, joka kerää korvauksia suomalaisille musiikintekijöille."

Ristiriitoja syntyy, kun vastakkain ovat ne, jotka haluavat, että musiikin käyttö olisi vapaata ja ne, jotka puolustavat musiikintekijöiden oikeuksia.

Viime vuonna piratismin vastainen työ kärjistyi niin sanotuksi Chisugateksi. Poliisi takavarikoi yhdeksänvuotiaan tytön tietokoneen, koska hänen epäiltiin ladanneen Chisun musiikkia laittomasti.

"Se oli valitettavaa", myöntää Sipilä. "Se osoitti myös, että lainsäädäntö ei ole seurannut aikaansa. Kun muita keinoja ei ole, on jouduttu lähtemään poliisitutkinnan tielle. Teosto on pitkään esittänyt, että laittomaan lataamiseen pitäisi pystyä puuttumaan pehmeämmin keinoin, kuten varoituskirjeillä."

Suomalaisen musiikin nykytilaa Sipilä kiittelee. Hän iloitsee myös siitä, että Teosto on ollut vaikuttamassa musiikin elinvoimaisuuteen ja monimuotoisuuteen. Hän pitää sitä yhdistyksen suurimpana saavutuksena.

"Maailmanlaajuisesti verraten tällaiseksi pieneksi kieli- ja kulttuurialueeksi Suomella on todella vahva ja omaperäinen musiikkikulttuuri. Teosto on osaltaan pyrkinyt mahdollistamaan sen."

"Suomi on myös siinä suhteessa poikkeuksellinen maa, että lähes puolet musiikin käytöstä on kotimaista. Erityisen ilahduttavaa on se, että myös nuoret kuuntelevat paljon kotimaista."

Niin tekee myös Sipilä itse, joka nauttii erityisesti klassisesta ja jazzista. Myös rock, pop ja hiphop ovat tulleet tutuiksi kahden jo täysi-ikäisen lapsen avulla.

"Tässä ammatissa on sellainen työsuhde-etu, että työn puolesta pääsee kuulemaan mielenkiintoista ja monenlaista musiikkia."