Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Lähihoitaja lievittää pornonnälkää

Kaisa Riihinen on viimeisten suomalaisten miestenlehtien päätoimittaja

Ihmiset
 
Sami Kero HS
Kaisa Riihinen päätoimittaa myös Jallua. Oikealla näkyy poliisin "epäsiveellisyyden" takia takavarikoima numero vuodelta 1961. Todellinen syy oli ilmeisesti kohujulkkis Tabe Slioorin paljastus suhteestaan Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckelliin.
Kaisa Riihinen päätoimittaa myös Jallua. Oikealla näkyy poliisin "epäsiveellisyyden" takia takavarikoima numero vuodelta 1961. Todellinen syy oli ilmeisesti kohujulkkis Tabe Slioorin paljastus suhteestaan Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckelliin. Kuva: Sami Kero HS

Jotain tuhmaa niissä oli, sen 11-vuotias Kaisa tiesi, vaikkei ollut moista ennen nähnytkään.

Kaisa oli tullut kylään kaverilleen. Ovi oli visusti kiinni, kun kaveri kaivoi esiin lehtiä, jotka hän oli löytänyt vanhempiensa kätköistä.

Lehtien sivuilla oli alastomia miehiä ja naisia päällekkäin ja sisäkkäin.

Tytöt hihittelivät kuville.

Vähänpä Kaisa tuolloin tiesi, että 30 vuotta myöhemmin hän olisi päättämässä, missä asennoissa yhdyntöjä kuvataan pornolehtien sivuilla.

Kerran yksi kenkäfetisti sai värinöitä, kun kuuli puhelimessa korkokenkieni kopseen.

Hotellin baarissa istuva nainen on pieni ja tumma. Jalassa on korkeakorkoiset saappaat.

Puhe on suoraa ja topakkaa, kuten pornoalalla työskentelevältä ihmisestä voi olettaakin.

Hiirulaiset eivät ryhdy miestenlehtien päätoimittajiksi.

Kaisa Riihinen on johtanut suomalaisia pornolehtiä viime vuodesta, jolloin hänen miehensä Vesa Riihinen luopui päätoimittajanpestistä.

"Olin ollut kymmenen vuotta firmassa markkinointipäällikkönä ja tehnyt viime vuosina osin myös päätoimittajan töitä, joten aika oli kypsä", Riihinen sanoo.

Aviomies on yhä lehtiä kustantavan PressMasters-yhtiön omistaja. Yhtiöllä on hallussaan koko suomalainen pornolehtibisnes, sillä kilpailijat ovat lopettaneet yksi toisensa jälkeen.

PressMastersin tallissa ovat nyt Jallu, Ratto, Lollo ja Hustlerin suomalainen versio sekä syksyllä 40 vuotta täyttävä Kalle.

Kaisa Riihisen tie pornobisnekseen ei liene niitä tavallisimpia. Hän teki ensin kolme lasta ja opiskeli sitten lähihoitajaksi.

Kuka

Kaisa Riihinen

 Syntynyt 1971 Tampereella. Naimisissa, kolme aikuista lasta.

 Koulutukseltaan lähihoitaja.

 Jallun, Kallen, Raton, Lollon ja Hustlerin päätoimittaja vuodesta 2012. Työskenteli pornolehtiä kustantavan tamperelaisen PressMasters-yhtiön markkinointipäällikkönä 2002–2012.

 Harrastaa lukemista ja koiranhoitoa.

Hoitotyö oli raskasta, ja Riihisen terveys alkoi reistailla jo muutaman vuoden jälkeen. Sitten toimittajantöitä tehneelle aviomiehelle avautui mahdollisuus ostaa joukko pornolehtiä.

"Kyllä me mietittiin sitä pitkään. Lopulta päätimme, että ostamme lehdet ja että tulen firmaan töihin. Vaihdoin raskaat hoitajantyöt toimistotyöhön."

Lapsilleen Riihiset kertoivat asian varovasti. Nuorimmat eivät vielä oikein ymmärtäneet, mutta vanhinta poikaa kiusattiin jonkin aikaa koulussa vanhempien työn takia. Töitä Riihiset eivät kotiin tuoneet. Aikuisina lapset ovat toki nähneet, mistä perheen leipä on peräisin.

"Ei se ole heille mitenkään kummallinen asia."

Ajat ovat muuttuneet, eikä nainen pornobisneksessä ole sekään enää kummallista. Nyt jo edesmennyt suomalainen seksielokuvatuotanto oli lähes kokonaan naisten johtamaa. Myös suurin osa PressMastersille työtä tekevistä on naisia.

"Naiset eivät ilmeisesti koe tätä alaa enää tuomittavana, vaan työnä muiden joukossa."

Myös pornobisnes on muuttunut: lehtien levikit ovat vuosien saatossa kutistuneet. Netistä ilmaiseksi katsottava porno on kova vastus, ja PressMasterskin on tehnyt viime vuodet tappiota.

"Olemme nyt menossa parempaan suuntaan. Mekin kehitämme nettisisältöjämme, emmekä usko, että perinteinen lehtikään kuolee", Riihinen sanoo.

"Jallu ja Kalle ovat vahvoja brändejä, ja niillä on uskollinen lukijakunta."

Lukijasuhde onkin perinteisen miestenlehden kilpailuvaltti. Nettiporno on anonyymiä, mutta lehteen voi soittaa ja lähettää sähköpostia. Joskus lukijoiden yhteydenotot tuovat Riihisen mieleen ajat hoitoalalla.

"Välillä sitä tuntee olevansa psykologi. Työssä saa kuulla kaikenlaisia puheluita ja ehdotuksia. Kerran yksi kenkäfetisisti sai värinöitä, kun kuuli puhelimessa korkokenkieni kopseen. Hän tosin esitti asian hyvin kohteliaasti."

Usein lukijat toivovat myös tietynlaisia kuvia, ja toimitus julkaisee niitä parhaan kykynsä mukaan. Joskus toive on kuitenkin mahdoton.

"Kuvaa kipsijalkaisesta naisesta emme löytäneet mistään."

Myös suomen kielestä on etua kilpailussa nettipornon kanssa. Lukijoiden lähettämät seksifantasiat ovat kaikkein luetuinta aineistoa kotimaisissa pornolehdissä ja niiden nettisivulla, eikä suomeksi kirjoitettuja tarinoita ulkomaisilta sivustoilta löydy.

"Pidämme huolta, että tarinat ovat editoituja ja hyvää suomen kieltä. Niitä tulee kuitenkin niin paljon, ettei läheskään kaikkia saada lehteen."

Pornoon liitetään helposti likaisuus ja hyväksikäyttö. Jotta ei syntyisi kokkapuheita, Riihinen haluaa pitää bisneksensä läpinäkyvänä ja vastuullisena.

"Kaikkien mallien kanssa tehdään kirjallinen sopimus. Ja jos olen aistinut, että malli on epäröinyt kuvauksiin ryhtymistä, olen passittanut kotiin vielä miettimään."

Riihinen on nähnyt vuosien saatossa, kuinka pornon kauneusihanne ja mallit ovat muuttuneet. Nyt pinnalla ovat kypsät naiset ja luomu.

"Tavallisuus ja luonnollisuus kiinnostavat miehiä nykyään enemmän kuin ylituunatut tai leikellyt silikonimallit", Riihinen kertoo.

"Mutta valitettavasti naiset eivät ole sitä vielä ymmärtäneet."