Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tässä rap-artisteille talvinen muotivinkki 1600-luvulta

Vanhat valokuvat osoittavat, että miehillä on ollut paha tapa jättää korvat paljaiksi pakkasellakin. Muodikas ja järkevä vaihtoehto olisi karpus, lippiksen ja hupun yhdistelmä.

Ihmiset
 
Hartioille ulottuvaa karpus-päähinettä pystyi pitämään monella eri tavalla. Piirroskuva 1600-luvun lopulta on ruotsalaisen tiedemiehen Olaus Rudbeckin tekemä.
Hartioille ulottuvaa karpus-päähinettä pystyi pitämään monella eri tavalla. Piirroskuva 1600-luvun lopulta on ruotsalaisen tiedemiehen Olaus Rudbeckin tekemä.

Onko tässä rap-artistin uusi talvipäähine? Siinä on leveä lippa ja lakkimainen kupu, mutta samalla se on kuin huppu, joka peittää pään ja kaulan.

Rap-artistihan pitää talvellakin lippalakkia. Jossa on leveä lippa. Sen päälle vedetään huppu, jos on kylmä. Ja teinit ottavat mallia. Lakin ja hupun kiinteä yhdistelmä olisi järkevämpi, suorastaan nerokas keksintö.

Kuvan asuste ei kuitenkaan ole uutta muotia, vaan vanhaa – se on 1600-luvulta. Kyseessä on hartioille ulottuva karpus, joka on ollut sekä miesten että naisten matkapäähine. Kuvan on piirtänyt Olaus Rudbeck Atlantica-kirjaansa, jota hän teki vuosina 1679–1702.

Tästä voisi ottaa mallia. Muotihan kierrättää vanhaa.

Muoti on aina liikkunut ja ollut haluttua, kertovat vanhat dokumentit. 1500-luvulla Turun linnaan ostettiin neulepipoja. Turkulaiselta kauppiaalta taas oli varastettu kaksipäisiä pipoja.

UPI
Huippumuotia Roomasta vuodelta 1971.
Huippumuotia Roomasta vuodelta 1971.

Pipoja käytettiin kesäisin, ne olivat liian kylmiä talvella, kertoo Pirkko Sihvo, jo eläkkeellä oleva pukuhistorian tutkija.

1500-luvun Englannissa laki määräsi, että kaikkien yli seitsemänvuotiaiden piti sunnuntaisin käyttää neulottua lakkia. Laki ei kuitenkaan koskenut aatelisia eikä henkilöitä, joiden omaisuus ylitti tietyn rajan.

1600-luvun Tukholmassa oli määrätty, että hienoimpia turkiksia saivat käyttää vain säätyläiset. Kansan karvahatuissa oli oravaa, lammasta ja koiraakin.

Punainen neulottu myssy oli 1700-luvulla Suomessa kansan miesten juhlapäähine.

Sana pipo on tullut suomen kieleen 1800-luvun lopulla ruotsalaisperäisestä murresanasta pipa. Se merkitsi keilaa. 1900-luvun puolella sillä alettiin tarkoittaa päähinettä.

Aikuisilla miehillä ei 1900-luvun kuvissa ja muisteloissa ole pipoa, vaan hattu tai lakki.

HS-arkisto
Korvat paljaana pipoissa ja lakeissa 1959. Paitsi jos oli huppu.
Korvat paljaana pipoissa ja lakeissa 1959. Paitsi jos oli huppu.

1950-luvun kuvissa pikkupojilla on pipo kesälläkin. Miehillä on pipo vain urheillessa. Salpausselän kisojen katsomossa kaikilla on ulsteri ja hattu.

Jos aikuinen mies laittoi päähänsä pipon, hän asetteli sen kuin hatun: päälaelle. Korvat jäivät paljaiksi. Niin pyrittiin pitämään myös karvahattua. Sitä ei vedetty korville reuhkaksi.

”Sehän oli 1950-luvulla ihan naurettavaa: pienet karvalakit keikkuivat päälaella, ja sitten käytettiin korvalappuja.”

Se oli silkkaa turhamaisuutta, Sihvo sanoo.

Nuorisomuodin myötä, 1960-luvulta lähtien, pipojen ja myssyjen kirjo laajeni. Nuoret miehet kasvattivat pitkät hiukset, pipojen piti olla isoja ja räikeitä.

Ari Ojala / Lehtikuva
Kolmitupsuinen Hysky-pipo vuodelta 1985.
Kolmitupsuinen Hysky-pipo vuodelta 1985.

1970-luvun eläneet muistavat nämä kaikki: löysät jättipipot, päänmukaiset patapipot, pitkät, kaulan ympärille kiedotut piippalakit, korville laskeutuvat perulaispipot, mainospipot, kortsupipot, jättitupsupipot, slalompipot – ne kirjaillut, joissa oli harjakatto – ja rastapipot.

Nuoriso on suosinut isoja ja löysiä pipoja. Myös naisten myssyt ovat olleet löysiä. Niitä on pidetty takaraivolla.

Perinteinen aikuisen miehen pipotyyli on kuitenkin yhä niukka ja pysty, ei pallopäinen, ja pysyy korvien yläpuolella. Miksi miehet haluavat pitää pipon päälaella? Onko korvien paljastaminen jokin evoluution jäänne metsästyskaudelta?

Muodin asiantuntija, toimittaja Sami Sykkö uskoo estetiikkaan. Päähineet kehystävät ja kohottavat kasvoja. Kun myssy on takaraivolla, se pehmentää piirteitä. Kun päähine on päälaella, tulee lisää pituutta ja miehekkäänä pidetyt, jyrkät leukaperät korostuvat.

Korville vedetyn pipon miehet kokevat lapselliseksi.

”Miehet ovat turhamaisia, ja se on ihanaa”, Sykkö sanoo.

Uusin vaihe miesten päähineissä alkoi 2000-luvulla. Jostain syystä myös herrasmiehet käyttävät nyt kaupungilla kulkiessaan pipoa. Hattuja ei nykyään näy juuri lainkaan.

Karvahattujen suosion romahduksen voi ajoittaa Neuvostoliiton hajoamiseen, niitä pidetään nyt venäläistyylisinä. Ja turkisten vastustus on yleistynyt.

Kun enää ei istuta talvisilla matkoilla reessä, vaan metallikuoren sisällä autossa, pipoissakin tarkenee.

Pukeutumisesta on tullut vähemmän muodollista. Mutta pukumiehenkin voi nähdä pipossa. Mustan ulsterin ja nappaskenkien kanssa mies pukee napakan, eleettömän, siistin, hillityn, tumman pipon. Kudos on ohut, ei isoja silmukoita, teollinen, ei kotikutoinen. Ei tupsuja, mainoksia, väriä eikä löysää.

Löysä pipo on lökärihousujen kaveri eikä kuulu pukumiehen slimmiin tyyliin.

Kapinoiva nuoriso välillä kieltäytyy pitämästä pipoa, välillä pitää sitä päässä sisälläkin.

Nykyisin nuoret miehet voivat itse neuloa piponsa. Lumilautailukulttuurin myötä ovat tulleet kalliit merkkipipot. Myös leikkisyys sallitaan.

Juuri nyt pipon ja lippalakin rinnalla nuorelle miehelle on tärkeäksi tullut huppu. Oikeussalissakin. Takissakin pitää olla huppu, jolloin pipoa ei aina tarvitse lainkaan.

Kelpaisiko lippalakin ja hupun yhdistelmä, karpus? Ehkä se on liian järkevä. Tai liian radikaali.

Lähteenä lisäksi: Ildikó Lehtinen ja Pirkko Sihvo: Rahwaan puku. Kirsti Aapala, Kotimaisten kielten keskus.

Istvan Racz
Naisen päähine pehmentää piirteitä, miehen korostaa leukaa. Muotia vuodelta 1959. Lisää kuvia hs.fi:ssä.
Naisen päähine pehmentää piirteitä, miehen korostaa leukaa. Muotia vuodelta 1959. Lisää kuvia hs.fi:ssä.
Leevi Korkkula / IS
Falunin kisojen pipomuotia vuodelta 1974.
Falunin kisojen pipomuotia vuodelta 1974.
Ari Ojala / Lehtikuva
Lacoste oli muotia 1985.
Lacoste oli muotia 1985.
Leevi Korkkula / IS
Tätä kutsuttiin nupopipoksi vuonna 1974.
Tätä kutsuttiin nupopipoksi vuonna 1974.
Heikki Kotilainen / HS
Se pieni ero: miehellä myssy päälaella, naisella takaraivolla. Myös vuonna 1981.
Se pieni ero: miehellä myssy päälaella, naisella takaraivolla. Myös vuonna 1981.
Lehtikuva
Kaupunkilaispojat heikoilla jäillä, korvat paljaana, vuonna 1957.
Kaupunkilaispojat heikoilla jäillä, korvat paljaana, vuonna 1957.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!