Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Menneen talven lumet – toisin kuin Washingtonissa, Helsingissä on aina pärjätty lumen kanssa

Esplanadia sulatettiin lumesta jo 1900-luvun alkuvuosina. Sotavuosina lunta ajoivat kaduilta hevosten ja härkien vetämät vaunut.

Ihmiset
 
Osvald Hedenström
Vuonna 1941 Helsingissä oli toinen runsasluminen talvi peräkkäin. Miehenkorkuisia lumikasoja lapioitiin häkäpönttöauton lavalle vielä huhtikuun toisella viikolla.
Vuonna 1941 Helsingissä oli toinen runsasluminen talvi peräkkäin. Miehenkorkuisia lumikasoja lapioitiin häkäpönttöauton lavalle vielä huhtikuun toisella viikolla. Kuva: Osvald Hedenström

Vanhat valokuvat lumitöistä Helsingissä herättävät nyky-Helsingin lumiasioista vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin mielessä haikeutta – jopa hienoista kateutta.

”Silloin oli niin paljon helpompaa”, Sauri huokaa.

Kuten kuvista näkyy, entisaikoina pelit ja vehkeet olivat heppoisempia, mutta murheetkin olivat pienempiä.

Sauri luettelee oikopäätä listan asioista, jotka olivat ennen paremmin. Merkittävin muutos on autojen määrä. Eniten hankaluutta lumitöille aiheuttavat nykyisin katujen varteen pysäköidyt autot.

Sellaista ongelmaa ei juuri tunnettu ennen 1960-lukua.

Helsinkiläisiä oli tietysti vähemmän ja väki liikkui kitsaammin. Työväki asui tehtaiden lähellä, ja asumalähiöitä alettiin rakentaa toden teolla vasta 1960-luvulla.

Lumitöissä vastuunjako oli erilainen kuin nykyisin. Kiinteistöjen velvollisuuksiin kuului pitää talojen edustat puhtaina kadun keskiviivaan saakka, joten taakkaa jakamassa oli valtava määrä reippaita talonmiehiä.

”Nyt kaupunki ottaa pikkuhiljaa vastuun koko hommasta”, Sauri sanoo.

Silloin myös riitti, että kaduille aurattiin kapea kulkureitti, jota reunustivat korkeat lumivallit. Lunta ei tarvinnut kuljettaa pitkiä matkoja, kuten nykyisin.

Vaikka reilun viikon takainen lumimyräkkä aiheutti kaaosta ympäri pääkaupunkiseutua, Sauri on kuitenkin sitä mieltä, että Helsinki pärjää melkoisen hyvin lumen kanssa. Todisteeksi käy vaikkapa se, että Helsingissä ei ole kertaakaan tarvinnut sulkea myräkän takia koulua tai muuta julkisen palvelun laitosta.

”Washingtoniin on juuri ennustettu lumimyrskyä. Siellä ilmoitettiin koulujen sulkemisesta jo etukäteen”, Sauri sanoo.

Ivan Timiriasew / Helsingin kaupunginmuseo
Lumensulatusta Esplanadilla talvella 1922. Helsingin kaupunki käytti lumensulatuslaitteita vuodesta 1915 vuoteen 1930. Enimmillään laitteita on ollut käytössä 14 kappaletta.
Lumensulatusta Esplanadilla talvella 1922. Helsingin kaupunki käytti lumensulatuslaitteita vuodesta 1915 vuoteen 1930. Enimmillään laitteita on ollut käytössä 14 kappaletta.
HS
Talvella 1940 Helsingissä riitti lunta poisajettavaksi vielä huhtikuun lopulla. Taivallahdelle lunta kuljetti nelivuotias Peura-härkä, joka oli ollut aiemmin talvella rintamalla kuljettamassa ammuksia ja muonaa.
Talvella 1940 Helsingissä riitti lunta poisajettavaksi vielä huhtikuun lopulla. Taivallahdelle lunta kuljetti nelivuotias Peura-härkä, joka oli ollut aiemmin talvella rintamalla kuljettamassa ammuksia ja muonaa.
Akseli Neittamo
Senaatintoria aurataan lumesta talvella 1933.
Senaatintoria aurataan lumesta talvella 1933.
Osvald Hedenström
Tammikuussa 1942 lunta tuotiin hevosvoimin meren jäälle Jätkäsaaren kupeessa.
Tammikuussa 1942 lunta tuotiin hevosvoimin meren jäälle Jätkäsaaren kupeessa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!