Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Berliinin tanssifestivaalin suomalainen johtaja jakaa aikansa kahden maan välillä – ”Katson maailmaa tanssin kautta”

Virve Sutinen sai jälleen jatkopestin Tanz im August -tanssifestivaalin taiteellisena johtajana Berliinissä

Ihmiset
 
Zacharie Scheurer
Berliinin suurimman nykytanssifestivaalin taiteellinen johtaja Virve Sutinen jakaa aikansa puoliksi Saksan ja Suomen välillä.
Berliinin suurimman nykytanssifestivaalin taiteellinen johtaja Virve Sutinen jakaa aikansa puoliksi Saksan ja Suomen välillä. Kuva: Zacharie Scheurer
Kolme nopeaa

Nykytanssissa tapahtuu nyt

1Yleisön osallistaminen

”Taiteilijat ovat tulleet tietoisiksi siitä, että yleisö on osa esitystä ja siksi on tärkeää, miten yleisö kohdataan.”

2 Monimuotoisuus

”Nyt on hyvin paljon erilaisia koreografisia lähestymistapoja ja tyylejä. Nykytanssi ei ole sidottu mihinkään aikaan, tyyliin tai estetiikkaan. Kaikki elävät hyvässä sovussa nykytanssin alla.”

3 Maailmanlaajuisuus

”Tänä päivänä nykytanssi on globaali ilmiö, ja se leviää, on koulutusta, yhteyksiä tai ei. Voin nimetä Intiasta tai Chilestä nykytanssijoita.”

Berliini

Elokuu on Berliinissä tanssin kuukausi. Tanssin kautta se on myös suurten kysymysten kuukausi. Tanz im August on yksi Euroopan suurimmista nykytanssin festivaaleista ja tänä vuonna se pohtii keitä me läntisessä maailmassa oikein olemme.

Kysymyksen esittää festivaalin suomalainen taiteellinen johtaja Virve Sutinen, joka vastaa festivaalin ohjelmasta ja taiteilijoiden valinnasta. Teema kypsyy vuoden aikana, taiteilijoita ja teoksia valitessa.

”En koskaan aloita ohjelman kokoamista yhdestä teemasta, vaan haluan katsoa, mitkä asiat ja ajatukset ovat polttavia taiteilijoiden esityksissä ympäri maailmaa juuri nyt”, hän sanoo.

Nykytanssissa ei tarvitse hakea aiheita kaukaa. Taiteilijat pohtivat muutenkin keitä me täällä Euroopassa olemme.

”Läntinen yhteiskunta on valtavassa moraalisessa ja eettisessä konkurssissa. Emme pysty käsittelemään mitään asioita, jotka liittyvät sukupuoleen, luokkaan, rotuun, maahanmuuttoon. Olemme ihan sekaisin”, sanoo Sutinen.

Hän on juuri saanut jatkokauden Tanz im August -festivaalin johtajana vuoteen 2019 asti. Hän aloitti Tanz im Augustissa vuonna 2014. Festivaali on noussut nykyiseen kukoistukseensa juuri hänen aikanaan. Viime vuonna 18 nykytanssiesityksellä ja yhdellä retrospektiivillä oli katsojia 15 000.

Virve Sutisella on kattava ura tanssin parissa. Hän aloitti kuusivuotiaana balettitunnit Helsingissä vuonna 1968. Sen jälkeen hän on aina ollut tiiviisti tanssin liepeillä: Tanssijana, koreografina, Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella, Kiasma-teatterin tuottajana, URB-tanssifestivaalin yhtenä perustajana, Tukholman Dansens Husin johtajana ja kolme viime vuotta Berliinin Tanz im Augustin taiteellisena johtajana.

”Tanssista on tullut tapa, jonka kautta katson koko maailmaa. Se on paikka, jonka äärellä voin vaalia kaikkia minulle tärkeitä arvoja. Niitä ovat yhteisöllisyys, solidaarisuus ja toisten kunnioittaminen”, hän sanoo.

Sutinen pitää tanssia myös paikkana, jossa yhteisö voi käsitellä kipeitä asioita. Tänä vuonna Tanz im Augustissa näkyy toiseus ja ulkopuolelle jääminen. Teemat tulevat tämän vuoden esityksissä esiin esimerkiksi amerikkalaisten mustien taiteilijoiden ja transseksuaalien teoksissa.

On myös asioita, jotka pätevät Sutisen työssä aina: vähintään puolet taiteilijoista on naisia ja lisäksi lavalla nähdään kaiken ikäisiä, tänä vuonna jopa 80-vuotiaita tanssijoita.

Berliiniläiseen festivaaliin mahtuu paljon, mutta silti ohjelmisto edellyttää rajua karsintaa. Sutinen kiertää maailmaa ja näkee vuosittain 200–300 esitystä, joista noin 25 on mahdollista kutsua Berliiniin. Sutinen haluaa pitää myös berliiniläiset tanssitaiteilijat tiiviinä osana festivaalia.

Viime vuonna festivaali sai 400 000 euroa lisärahoitusta, ja vuoden kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa.

”Tämä mahdollistaa entistä suurempien esitysten tuomisen Berliiniin. Lisäksi tärkeää on pitkäjänteinen yhteistyö taiteilijoiden kanssa. Siitä esimerkkejä ovat osatuottaminen ja retrospektiivit, jotka vaativat pitkää valmisteluaikaa”, hän sanoo.

Hänelle on erityisen tärkeää käyttää rahaa ja voimia myös tanssin kaanonin, sen suuren tarinan  yhä uudelleen kirjoittamiseen

Siitä esimerkki on tänä vuonna julkaistava katalogi kesällä yllättäen kuolleen brittikoreografi Rosemary Butcherin viimevuotisesta retrospektiivista.

Entä miltä näyttää Suomen tanssimaailma Berliinistä käsin? Virve Sutisen side Helsinkiin on tiivis, sillä hän jakaa aikansa puoliksi Helsingin ja Berliinin välillä.

”Suomessa on paljon kiinnostavia nuoria taiteilijoita. Samalla esimerkiksi oman sukupolveni taiteilijoista moni on säilyttänyt sitkeästi oman tapansa tehdä. Sitä kunnioitan”, hän sanoo.

Sutisen mielestä on selvää, että tanssia tuetaan Suomessa rahallisesti aivan liian vähän.

”Tanssin talo on yksi tapa viedä asioita eteenpäin, vaikka se ei kaikkien tanssitaiteilijoiden tarpeisiin vastaisikaan”, hän sanoo.

Tänä vuonna Berliinissä ei ole suomalaisia tanssitaiteilijoita. Viime vuonna oli yksi: Elina Pirinen. ”Ei ole mitään syitä, miksi tänne ei voisi tuoda muitakin suomalaisia”, Virve Sutinen sanoo.

Tanz im August-festivaali Berliinissä 12.8.–4.9.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Reseptit