Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Taiteilija Ilkka Hautalan huuto raikuu Hakaniemen torilla – ”voimasanojen pyhä kolminaisuus, jota suosittelen, jos haluaa purkaa paineita”

Huutotaiteen pohja on terapiassa. Ahdistuksesta kasvoi myös Hautalan huuto. Se on vastalause hiljaisuuden kulttuurille.

Ihmiset
 
Kaisu Tervonen
Kolme voimasanaa
Kolme voimasanaa
Ilkka "The Shouting Man" Hautala huutaa Hakaniemen torilla itsensä rikki ja ehjäksi taas. Kuvaus ja leikkaus Terhi Liimu.

Reaktioita huutoon on erilaisia. Kun Ilkka Hautala huutaa Hakaniemen torilla, osa ohikulkijoista jatkaa kulkuaan nostamatta katsettaan.

Toinen osa – se pienempi – jää huvittuneena katsomaan. Hetken huutamisen jälkeen paljastuu vielä kolmas reaktio. Joku huutaa vihanneskojujen takaa takaisin.

Hautalalle huudossa on kyse performanssista, mutta taidemuodon pohja on terapiassa. Arthur Janovin kehittämässä primaaliterapiassa käsitellään varhaislapsuuden kokemuksia, ja terapoitavat puhkeavat tyypillisesti huutoon. Siitä terapiamuoto on saanut lempinimen huutoterapia.

Ahdistuksesta kasvoi myös Hautalan huuto.

”Mulla oli paljon opiskelijapaineita ja kaupunkielämä ahdisti. Sitten menin metsään ja huusin. Se vaan tuli ulos. Kerroin tästä seuraavana päivänä opettajalleni, joka kysyi, miksi en ottanut huutoa videolle.”

Hautala puhuu huutamisen filosofiasta ja huutaa viisiosaisessa sarjassa Yle Folk -nettipalvelussa. Siellä hän esiintyy hahmona nimeltä The Shouting Man. Sarjalle on suunnitteilla jatkoa.

Hautala on alkujaan Jyväskylästä mutta on sittemmin pääkaupunkilaistunut. Joskus lukion jälkeen runous alkoi kiinnostaa, vaikka aiemmin se herätti ennemmin inhoa. ”Kirjoitin yo-kirjoituksissa esseen siitä, miksi en pidä runoista. Koin runouden aina tietynlaisena oksentamisena. Sitten siitä oksentamisesta tuli itselle aika tärkeää.”

Hautala käyttää runoissaan kielikuvia, joissa runoudesta tulee oksennusta. Kaksi vuotta sitten ilmestyneen esikoisrunokokoelman nimi on Hiki, koska runojen kirjoittaminen tuntui hikoilulta.

Hautalalle itseilmaisu on mitä suurimmassa määrin fyysistä. Edes runous ei ole herkkää pään sisäistä soolotoimintaa. ”Ei mua ole kiinnostanut runouden analysointi. Mulle siinä on enemmän kyse tunteista ja aika paljon myös esittämisestä.”

Asenne on vienyt Hautalaa teatterin, musiikin ja lavarunouden pariin. Varsinaiselta ammatiltaan hän on puhe- ja draamataiteen opettaja.

Tv-yleisö saattaa tunnistaa Hautalan Marja Hintikka Live -ohjelmasta. Performanssitaiteilija kävi yhdessä sarjan jaksossa käyskentelemässä alasti studiossa vieraiden jutellessa. Hän oli jo aiemmin tehnyt töitä alastonmallina.

”Taidan olla ekshibitionisti, allekirjoitan sen termin. Mutta ei alastomuudessa ole mulle kyse oikeastaan mistään muusta kuin rahasta. Välillä sitä tarvitaan. En siis ole mikään naturisti. En kannata ajatusta yhdistystoiminnasta alastomuuden puolesta, koska silloin siitä viedään luonnollisuus pois.”

Huudossakin on enemmän kyse individualismista ja itseilmaisusta. Hautalan mukaan se on vastaisku hiljaiselle suomalaiskulttuurille, jossa ihmiset istuvat linja-autoissa tuppisuina puhelimiaan räpläten ja välttäen inhimillisiä kohtaamisia.

”Huuto on tavallaan äärimmäisen groteski esimerkki avunhuudosta. Siksi se on hauska viedä tuonne kaupungille, katsoa mitä tapahtuu. Yleensä ei tapahdu paljon mitään, mutta aina välillä kuitenkin tulee niitä vastakaikuja.”

Sami Kero / HS
”Huuto on tavallaan äärimmäisen groteski esimerkki avunhuudosta. Siksi se on hauska viedä tuonne kaupungille, katsoa mitä tapahtuu”, performanssitaiteilija Ilkka Hautala eli The Shouting Man sanoo.
”Huuto on tavallaan äärimmäisen groteski esimerkki avunhuudosta. Siksi se on hauska viedä tuonne kaupungille, katsoa mitä tapahtuu”, performanssitaiteilija Ilkka Hautala eli The Shouting Man sanoo.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit