Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jäähalli vihille

Ihmiset
 
HS
Lehtikuva
Tapio Rautavaaran esiintyminen jalkapalloilun mestaruussarjan ottelussa puoliajalla viihdyttäjänä kansantaiteilijan tyyliin muistutti suuressa määrin vappupäivänä Pallokentällä HJK-KTP-ottelussa teekkarilakissa esiintynyttä nuorukaista.
Tapio Rautavaaran esiintyminen jalkapalloilun mestaruussarjan ottelussa puoliajalla viihdyttäjänä kansantaiteilijan tyyliin muistutti suuressa määrin vappupäivänä Pallokentällä HJK-KTP-ottelussa teekkarilakissa esiintynyttä nuorukaista. Kuva: Lehtikuva

Helsingin jäähalli on viimeinkin valmistumisen kynnyksellä. Kirjavien rakennusvaiheiden jälkeen vihitään pääkaupunkimme uusin urheilulaitos tehtäväänsä vajaan kuukauden kuluttua eli lokakuun ensimmäisenä päivänä. Vihkiminen tapahtuu useita kuukausia suunniteltua myöhemmin taloudellisten vaikeuksien rasitettua kaupunkia, joka on toiminut rakentajana.

Jäähallin rakennustyöt aloitettiin vuoden 1965 tammikuussa. Nyt, kun halli viimeinkin on valmis, ei siellä alkavan kauden aikana tulla näkemään mestaruussarjan otteluja, sillä molemmat vielä viime talven mestaruussarjoissa pelanneet helsinkiläisjoukkueet, HJK ja HIFK, ovat ainakin ensi kauden sarjaa alempana.

Kuunnelmien ”vienti” ulkomaille vilkastunut

Kielimuurista huolimatta ovat suomalaiset kuunnelmat löytäneet tiensä eurooppalaisen yleisön tietoisuuteen. Yleisradio on monen vuoden ajan käännättänyt ja välittänyt kuunnelmia muille radioyhtiöille, ja tätä toimintaa on viime vuosina tehostettu huomattavasti.

Erikoisesti 1960-luvulla on myyty useita kuunnelmia, joukossa mm.

Eeva-Liisa Mannerin Eros ja Psykhe, Veijo Meren Suomen paras näyttelijä, Aapo Junkolan Lämmön maksimi ja minimi, Katri Nirosen Artur Lundkvistin tekstin pohjalta kuunnelmaksi kirjoittama Agadir.

Meitä on kuunnelmien kääntämistyössä rohkaissut se, että henkilökohtaisten kontaktien kautta tiedämme joka maassa vallitsevan pulan hyvistä kuunnelmista. Siksi toimintaa on viime aikoina tehostettu. Olemme saaneet myydyksi mm. kokeilun, ääninauhan, josta olomme erityisen ylpeitä, nim. Katri Nirosen Agadirin. Ruotsi harkitsee myös parhaillaan sen esittämistä, kertoo osastopäällikkö Pekka Lounela.

Lista ulkomaille myydyistä kuunnelmista osoittaa, että suuri osa käännetyistä kuunnelmista kulkee Saksan kautta. Pohjoismaat ovat myös olleet kiinnostuneita, samoin Tshekkoslovakia, Itä-Saksa ja Romania.

Ranskankieliselle alueelle on viimeisimmästä tuotannosta toistaiseksi sijoittunut vain Eeva-Liisa Mannerin Eros ja Psykhe, joka johtaa esityskertojen lukumäärässä. Pariisissa se on kuultu kaksi kertaa, vuosina 1962-1965, Strasbourgissa kerran, samoin Sveitsissä ja Länsi-Saksassa.

”Kuunnelmaviennissä” ovat mukana Aapo Junkola, Kirsti Hakkarainen, Leo Apo, Pekka Lounela. Kyllikki Mäntylä ja Pilvi Sinervo.

Pohjoismaista Suomi on ainoa jolla on ollut menestystä Prix Italia -kilpailussa. l940-luvulla voitti Leo Apon Merenkuninkaan tytär kolmannen palkinnon. Kilpailuun osallistutaan jälleen tänä vuonna syyskuussa Palermossa. Suomea edustavat Hans Forssin Vilsevalssen ja Kirsti Hakkaraisen Onneksi on rahaa. Molemmat ovat saaneet tunnustusta ulkomailta.

Lippoaminen ei enää kannata Tornionjoella 

Oulu, 4.9. (MS)

Koko Tornionjoen kalastusta uhkaa tänä kesänä suoranainen perikato, sillä vajaa kuukausi sen jälkeen, kun saatiin tieto Kivirannan lohipadon kannattamattomuudesta, ilmoittivat maineikkaan Kukkolankosken lippomiehet, että elleivät saaliit nopeasti parane, ei siianlippoamista enää ensi kesänä nähdä Kukkolankosken ikivanhoilla lippopaikoilla. Parhaina vuosina ovat päiväsaaliit olleet jopa yli 4000 siikaa, mutta tänä kesänä on keskimääräinen päiväsaalis jäänyt noin 300–400 kalaan.

Lippovuorossa on yhtenä päivänä viitisen miestä eivätkä nykyiset saaliit lähimainkaan peitä edes minimikustannuksia. Ruotsin puolella ovat lippomiehet päätyneet hieman paremmista saaliistaan huolimatta samaan synkkään tulokseen: Uppoaminen ei enää kannata.

Syitä äkilliseen saaliiden pienenemiseen on esitetty moniakin. Eräs kaikkein todennäköisimmistä on se, että virheellinen ja jopa laiton saaristokalastus ei laske siikoja nousemaan koko Tornionjokeen.

Asiasta suorittavat Ruotsin viranomaiset paraikaa tutkimuksia. Tässä vaiheessa on kuitenkin kyseenalaista pystyvätkö mahdolliset parannuksetkaan enää korjaamaan tilannetta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Reseptit