Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Konstailematon upseeri

Eero Eräsaari 1920–2016

Ihmiset
 
Risto Eräsaari
Eero Eräsaari
Eero Eräsaari

Eversti Eero Eräsaari kuoli 20. elokuuta Helsingissä 96-vuotiaana. Hän oli syntynyt 22. toukokuuta 1920 opettaja Väinö Eräsaaren (Ekholm) ja Idan os. Hämeenaho ensimmäisenä lapsena.

Nuoren tasavallan isänmaallisesti järjestynyt opettajakulttuuri ohjasi hakemaan selkeää ja oikeaa käsitystä sekä luottamaan lakiin ja järjestykseen.

Eräsaari sai oman isänsä allekirjoittaman kansakoulun päästötodistuksen Keitelepohjan koulusta 1932, kävi keskikoulun Viitasaarella ja kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1939.

Sotien kuluessa kolme kertaa haavoittunut Eräsaari joutui komppanianpäälliköksi jo 21-vuotiaana, kävi kadettikoulun ja Lapin sodasta Hämeenlinnaan palattuaan huomasi, että metsänhoitajaksi ryhtyminen saa nyt jäädä.

Paitsi Hämeenlinnassa ja Parolassa hän ehti palvella Helsingissä, Lappeenrannassa ja Oulussa.

Sotakorkeakoulun Eräsaari kävi 1951–52 ja toimi siellä taktiikan opettajana 1958–61.

Eräsaari osallistui aktiivisesti koulutusuudistuksiin ja uusien ohjesääntöjen laadintaan. Hänet tunnettiin upseeripiireissä pätevänä keskustelijana.

Pohjan prikaatin komentajan toimesta 1975 eläkkeelle jäätyään hän toimi yli kymmenen vuoden ajan Kansa Taisteli – Miehet Kertoivat -lehden päätoimittajana sekä toimitti kirjasarjan sen jutuista.

Hänen menestyksellinen työnsä sotilaiden opettajana ja ammattikuvan syventäjänä sai myös tunnustusta: hän johti sotilasdelegaatioita ulkomailla, vieraili stipendiaattina Sveitsissä, veti päätoimittajana laajaa kirjoittajaverkostoa ja sen lukijamatkoja.

Eräsaari oli hyvin kysytty esitelmöitsijä ja puhuja ympäri Suomea. Hän yhdisti elegantisti detaljeja suuriin linjoihin, tiivisti julkiset puheensa kämmenenkokoisiin pahvilappuihin sekä oli nopea ja innostava keskustelukumppani.

Eihän sille mitään voinut, ettei maailma ja Suomi ollut sellainen kuin pitäisi.

Ummehtunutta menneisyyttä Eräsaari ei kuitenkaan tavoitellut, ei innostunut ääripolitikoinnista eikä ryhtynyt toisinajattelijaksi. Tällainen ei miellyttänyt häntä, se ei ollut sopivaa eikä edistänyt tärkeiden asioiden saavuttamista.

Eräsaarella oli paljon tuttuja ja kavereita, jotka pitivät yhteyttä ja kertoivat nykyelämästään. Hän tuntui ajattelevan, että ihmisellä on tuhoamaton ja koskematon arvokkuus ja kokemus palautuu aina tasa-arvoksi.

Sodan jälkeinen elämä löi leimansa elämäntapoihin: hän inhosi makaronia ja yhteislaulua. Hän tuli kuitenkin syömään ja laulamaan ennen kuin huomasikaan, hymähteli harrastelijoille ja totesi, että ”antaapa heidän yrittää”. Hän tuhahteli upseerikoulutuksen akatemisoitumiselle ja piti arvossa konstailemattomuutta.

Eero Eräsaari retkeili, hiihti, käveli, matkusteli, ihmetteli ja hämmästeli digitalisoitumista, velkaantumista ja sosiaalista mediaa. Hänen käsitteitään olivat sotilas ja Suomi sekä valtio ja väestö, ei alistuminen ja epämääräisyys eikä omanvoitonpyynti ja elitismi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Reseptit