Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suurlähettiläs kyllästyi totaalisesti EU-hommiin – ”Tällaisista vanhoista kyynikoista ei ole siellä mitään hyötyä.”

Suomen Belgian-suurlähettiläs Timo Ranta puhuu haastattelussa varoen, mutta kirjassaan hän antaa palaa. Ranta kirjoittaa, että EU:ssa Suomi-neito lähti herrojen matkaan ja ”päätyi antamaan heille sekä edestä että takaa”.

Ihmiset
 
Juha ROININEN
EU on Timo Rannan mukaan nuorten ihmisten hommaa. ”Tällaisista vanhoista kyynikoista ei ole siellä mitään hyötyä.”
EU on Timo Rannan mukaan nuorten ihmisten hommaa. ”Tällaisista vanhoista kyynikoista ei ole siellä mitään hyötyä.” Kuva: Juha ROININEN
Kolme nopeaa

Otteita Timo Rannan EU-odysseia-kirjasta:

1 EU:n terrorismin vastaisen työryhmän puheenjohtajana 2006

”Jouluviikolla johdin viimeistä kokoustani, jossa päätöspaketistani syntyi sopu. --- Olo oli kevyt ja kaikkivoipa. Lounaalla joku lauloi En etsi valtaa, loistoa. Pikkupiru olkapäälläni sanoi, että etsinpäs.”

 

2 Suomalaisista EU:ssa:

”EU:n ytimen etsintä on hyvin suomalainen harrastus. Se on osa suomalaisen sisäänrakennettua halua ankkuroida olemassaolonsa johonkin. Usein käy kuitenkin niin, että ydin on ikään kuin kangastus, joka pakenee seuraajaansa.”

 

3 Tehdyn työn mielekkyydestä:

”Mihin nämä vuosikymmenet ovat menneet? Olenko saanut jotain aikaan? Minulla ei ole aavistustakaan.”

Bryssel

Ehdin istua muutaman minuutin brysseliläisessä lähijunassa, kun huomaan, että äsken tekemäni parituntisen haastattelun muistiinpanot joutavat enimmäkseen roskakoriin. Ennen kuin kuuluttaja ehtii sanoa Etterbeek, hiukseni ovat pystyssä.

Kädessäni on omaelämäkerrallinen kirja, jonka olen saanut juuri haastattelemaltani Timo Rannalta matkalukemiseksi. Ranta on Suomen suurlähettiläs Belgiassa. Kirjan ensisivuilta alkaen hän on monin verroin suorapuheisempi mies kuin se, jonka äsken tapasin.

Luen kirjan parissa tunnissa. Ahneemmin kuin mitään muuta EU-aiheista kirjaa aikapäiviin – hauskaa, opettavaista ja huolestuttavaakin tekstiä julkisuudelta piiloon jäävästä diplomatiasta.

Haastattelussa Timo Ranta puhuu varovasti punniten siitä, kuinka aluepolitiikkaan tutustuminen on avain Belgian liittovaltion luonteen ymmärtämiseen.

Kirjan Timo Ranta antaa palaa, tähän malliin:

”Loppuvuodesta 2009 aloin entistä enemmän vilkuilla sivuille. EU:n turvallisuuspolitiikka on Suomessa suuressa arvossa, mutta sisältä katsottuna se näytti kulkevan kohti hidasta näivettymistä.”

Ei ole ihan tavallista, että diplomaatti vitsailee muistelmissaan Suomen EU-taipaleen muistuttavan vanhaa Lapinlahden Lintujen sketsiä. Sitä, jossa päähenkilöt olivat Suomi-neito, Saksan Helmut ja Ranskan Jacques.

”Sketsin juoni oli yksinkertainen: Suomi-neito lähti herrojen matkaan hyvässä uskossa, mutta päätyi lopulta antamaan heille sekä edestä että takaa”, Ranta toteaa kirjassaan EU-odysseia.

Lukija saattaa tässä vaiheessa miettiä kahta asiaa: Kuka ihmeen Ranta ja mistä tuon kirjan saa käsiinsä?

Timo Ranta, 51, on yksi Suomen viidestä suurlähettilääksi tituleeratuista henkilöstä Brysselissä. Ne neljä muuta palvelevat EU- tai Nato-tehtävissä. Kaupungissa on käynnissä varsinaiset suurlähettiläiden törmäysajot.

Rannan tehtävä on perinteisempi. Hänen lähetystönsä tonttiin kuuluvat sekä Belgia että Luxemburg: kahdenväliset suhteet ja kansalaisten huolet passien uusimisesta ryöstetyksi tulemiseen.

Mutta koska kyse on Belgiasta, hänen työnsä jää usein muiden lähettiläiden varjoon.

Belgian-suurlähetystön henkilökuntaan kuuluu Ranta mukaan lukien viisi ihmistä, kun Suomen EU-edustuston ja Nato-lähetystön palkkalistoilla on yhteensä noin 130 ihmistä.

Rannan nykyinen työ ei varsinaisesti edes sisällä EU-hommia.

Niitä hän teki monessa eri roolissa Suomen ulkoasiainhallinnon ja EU:n suorassa palveluksessa vuosina 1995–2011, kunnes turhautui ja päätti vaihtaa perinteisemmän diplomatian puolelle.

”Minut pitäisi väkisin raahata kahleissa [EU-neuvoston rakennukseen] Justus Lipsiukseen. Olen totaalisen kyllästynyt näihin EU-kokouksiin”, Ranta sanoo haastattelussa.

EU on Rannan mukaan nuorten ihmisten hommaa. ”Tällaisista vanhoista kyynikoista ei ole siellä mitään hyötyä.”

Kirjassaan Ranta kertoo, että joskus virkamies joutui heittäytymään luovaksi. Kuten heinäkuussa 1999, kun Suomen ulkoministeri Tarja Halonen ei ollut paikalla EU-parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa.

”Päätin, että miehen on tehtävä, mitä miehen on tehtävä: Istuin itse ministerin penkille”, Ranta kirjoittaa.

Herr Ministeriä teeskennellyt Ranta halusi palvella kotimaataan ja antaa show’n pyöriä ilman kiusallisia välikohtauksia.

”EU on monen tarinan näyttämö. Siihen pätee sanonta ’pellet vaihtuu, sirkus jää’”, Ranta luonnehtii.

Missä se kirja on?

Tämä kaikki on ladattu internetiin tammikuussa 2015, kun Timo Ranta sai välähdyksenomaiset muistelmansa valmiiksi. Äskettäin Ranta painatti kirjastaan muutaman kappaleen omakustanteen.

Saan yhden niistä mukaani. Sen takakannessa lukee:

”Tarinan päähenkilö huomaa pääsevänsä tapahtumien ytimeen puolivahingossa, mutta voivansa vaikuttaa niiden kulkuun vain vähän.”

Ranta kertoo haastattelussa, että hänen intohimojaan ovat uiminen ja kitaran soitto. Hän soittaa kuusi- ja kaksitoistakielisiä kitaroita suurlähetystön juhlissa, kokoonpanossa nimeltä EUE House Band.

”Kyl mäkin oon jonkun biisin laulanut. Enimmäkseen punkia.”

Juha ROININEN
”EU on monen tarinan näyttämö. Siihen pätee sanonta ’pellet vaihtuu, sirkus jää’”, Timo Ranta sanoo.
”EU on monen tarinan näyttämö. Siihen pätee sanonta ’pellet vaihtuu, sirkus jää’”, Timo Ranta sanoo.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Reseptit