Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pitkän uran tehnyt muusikko Pentti Lasanen oli mukana Letkis-levyllä, joka oli ensimmäinen maailmalla menestynyt suomalainen pop-hitti

Itseoppineella muusikolla ja sovittajalla on aina aikaa swingille: ”Ammattilaisena arvostan monia jazzin tyylejä, mutta mikään ei svengaa swingia paremmin.”

Ihmiset
 
Akseli Valmunen / HS
”Ihan kelvolliselta tuo nyt kuulostaa”, arvioi Pentti Lasanen Ylen kantanauhastoon taltioitua orkesterisävellystä Jazzification, jonka klarinettisolistiksi hän joutui Kultuuritalossa kylmiltään.
”Ihan kelvolliselta tuo nyt kuulostaa”, arvioi Pentti Lasanen Ylen kantanauhastoon taltioitua orkesterisävellystä Jazzification, jonka klarinettisolistiksi hän joutui Kultuuritalossa kylmiltään. Kuva: Akseli Valmunen / HS
Kolme nopeaa

Uran varrelta

1 Pisin suosionosoitus

”Soitimme suorassa lähetyksessä Kööpenhaminassa ja kuvittelimme yleisön vaativan lavalle jo seuraavaa yhtyettä, mutta se halusikin meidät takaisin. Niin pitkiä suoria aplodeja radiossa ei ollut kuultu kuulemma koskaan aiemmin.”

2 Lyhin valmistautumisaika

”Pianisti Nacke Johansson kilautti ja patisti klarinetin kanssa Kulttuuritalolle. Vasta siellä selvisi, että minun piti soittaa kylmiltään Ylen kantanauhalle kotiinlähtöä odottelevan viihdeorkesterin solistina.”

3 Suurin hätävale

”Halusin opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan, mutta hakuaika oli mennyt umpeen ja klarinettiluokka oli täynnä. Soitatteko mitään muuta, kysyi rehtori. Valehtelin että huilua. Mutta tutkinnon suoritin, ainoan akateemiseni.”

”Se pyrkii täydellisyyteen ja saavuttaa lopulta hengen, joka on juuri sille ominainen”, maalailee kertoja suomalaisessa lyhytelokuvassa EP-X-503, jossa seurataan äänilevyn monivaiheista matkaa äänityksestä monistamon ja kaupan kautta kuuntelijalle. Matkan, jonka päässä kappale ”on enemmän kuin pelkkä osaääniensä summa”.

Se on tietysti totta, mutta ylevä tyyli hymyilyttää elokuvassa saksofonia soittavaa ja yhtyettä johtavaa Pentti Lasasta. Tosin hänelläkään ei ole syytä kiistää kertojan avausta, jonka mukaan ”alussa kaikki on kankeaa”.

”Niin oli, sillä sävelsin kappaleen kiireessä vasta kuvausaamuna”, nauraa tänään lauantaina 80 vuotta täyttävä Lasanen, mustavalkoisen elokuvan svengaavin solisti.

Kulttuuritalossa kuvattu, Erkko Kivikosken ohjaama EP-X-503 (1962) on verraton tallenne urbaanin suomalaisen jazzin varhaisilta vuosilta, jolloin Lasanen soitti muodikkainta mahdollista musiikkia. Kerrankin myös omasta mielestään. ”Suurimman osan urastani olen soittanut kuitenkin väärää musiikkia väärään aikaan”, hän vitsailee.

Mutta ei sitä tehdyn työn määrästä huomaa. Yli kuudenkymmenen ammattimaisen vuoden aikana Lasanen on ollut muusikkona, säveltäjänä, sovittajana, kapellimestarina ja tuottajana niin monessa, että vaikuttaa paremmin ajoituksen mestarilta. Hänhän on ollut oikeaan aikaan juuri siellä, missä tapahtuu jotain uutta: lavoilla, levy-yhtiöissä, televisiossa, studioissa.

Monet ovat kuulleet Lasasta myös tietämättään, sillä hän kuuluu käytetyimpiin suomalaisiin studiomuusikkoihin. Tekijänoikeusjärjestö Gramexin viimeisessä suuressa selvityksessä hän oli 3 575 kappaleella yhdeksäs ja ainoa puhallinmuusikko kymmenestä ensimmäisestä.

Viipurista kolmevuotiaana Ruotsiin lähetetty Lasanen ei tietysti osannut suunnitella tällaista työuraa. Mutta musiikki vei mukana jo varhain. ”Hirveän hyvä onni, että päädyin kunnolliseen perheeseen, jossa musiikki oli vielä tärkeää”, hän muistelee kuutta vuottaan sotalapsena.

Ruotsissa hän kuuli kiinnostuksensa sytyttänyttä amerikkalaista swing-jazzia ja sai oman soittimen, nokkahuilun.

Ensimmäinen ammatti-instrumentti oli tosin klarinetti, jolla Lasanen keikkaili uudessa kotikaupungissaan Loviisassa 1951, 15-vuotiaana. Samalla hän alkoi säveltää ja sovittaa koulukavereista kokoamilleen yhtyeille – osittain pakosta, koska ei kukaan muukaan.

Pentti Lasanen soittaa alttosaksofonia.
Pentti Lasanen soittaa alttosaksofonia.

”Musiikin henki puhutteli syvästi, mutta en ymmärtänyt syytä. Vasta aikuisena sain tietää, että tuntemattomaksi jääneen isäni puolella oli kanttoreita ja viulisteja sekä yksi Sibelius-Akatemian viulunsoiton opettaja.”

Muusikkona, sovittajana ja säveltäjänä Lasanen on hankkinut oppinsa itse, kuten valtaosa ikäluokkansa muusikoista. Hänen nuoruudessaan opistot, konservatoriot ja korkeakoulut eivät valmentaneet jazzmuusikkoja, saati muita rytmimuusikkoja.

Lasasen oppikoulu oli Ronnie Kranckin viihdeorkesteri, jossa hän soitti saksofonia kaksikymppisestä kolmekymppiseen pianisti Rauno Lehtisen ja trumpetisti Jörgen Petersenin rinnalla. Se levytti myös ensimmäisen maailmalla menestyneen suomalaisen pop-hitin, Letkiksen.

Samoihin 1960-luvun ruuhkavuosiin osui muitakin tulevaisuuteen vaikuttaneita töitä – kymmenen vuoden pesti PSO-yhtiön levytyspäällikkönä, kiinnitys Radion tanssiorkesterissa sekä perustajäsenyys lauluyhtyeessä Four Cats. Sille sovittamillaan uuden tuulahduksen hiteillä – Suuret setelit, Painu pois Jack – hän onkin jäänyt historiaan, ja myös laulajana.

”Fanitimme jazzia henkeen ja vereen ja yritimme ujuttaa sitä kaikkiin tekemisiin”, kertoo Lasanen, joka laskee tehneensä tuhansia sovituksia monenlaisille kokoonpanoille monissa tyylilajeissa. Hän sai tuntuman myös televisioviihteeseen, sillä oli toistakymmentä vuotta lauluyhtye Kivikasvojen musiikillinen suunnittelija ja sovittaja.

”Se oli antoisaa mutta kovaa työtä. Kolmen vartin ohjelmasta kaksi oli aina musiikkia.”

Syntymävuotensa perusteella Lasasen olisi pitänyt olla jazzmuusikkona kapinallinen baskeripäinen beboppari, sillä se oli hänen sukupolvensa omaa jazzia, aikansa punkkia.

Mutta häneen vetosi eniten varhaisempi swing, ja vetoaa yhä. Viime vuosikymmenet hän onkin soittanut enimmäkseen sitä, muun muassa omassa Big Swing Orchestrassaan.

”Ammattilaisena arvostan monia jazzin tyylejä, mutta mikään ei svengaa swingia paremmin. Sen aika on aina, eikä paikka ole koskaan väärä.”

Leena Koskela
Pentti Lasanen (toinen vas.) kuuluu lauluyhtye Four Catsin perustajajäseniin. Hän on sovittanut yhtyeelle muun muassa sellaiset hitit kuin Suuret setelit ja Painu pois Jack.
Pentti Lasanen (toinen vas.) kuuluu lauluyhtye Four Catsin perustajajäseniin. Hän on sovittanut yhtyeelle muun muassa sellaiset hitit kuin Suuret setelit ja Painu pois Jack.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit