Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jalkapalloilijamme yltivät Pohjoismaiden mestaruuteen

Ihmiset
 
HS
Pentti Koskinen / Lehtikuva
Suomen voiton valmistelu on alkanut, peli on l–1. Yllättävällä nousullaan maalin tehnyt puolustaja Pertti Mäkipää rientää riemuiten keskikentällä. Tunnelmiin yhtyvät myös Simo Syrjävaara ja Tommy Lindholm vasemmalla sekä Kai Pahlman oikealla.
Suomen voiton valmistelu on alkanut, peli on l–1. Yllättävällä nousullaan maalin tehnyt puolustaja Pertti Mäkipää rientää riemuiten keskikentällä. Tunnelmiin yhtyvät myös Simo Syrjävaara ja Tommy Lindholm vasemmalla sekä Kai Pahlman oikealla. Kuva: Pentti Koskinen / Lehtikuva

Suomen A-maajoukkueen onnistui erinomaisen esityksensä jälkeen lyödä Tanska Olympiastadionilla suoritetussa jalkapallo-ottelussa maalein 2–1. Puoliajalla oli tilanne tasan l–1.

Suomen joukkueessa kunnostautuivat maalintekijöinä Pertti Mäkipää ja Aulis Laine. Voitto Tanskasta merkitsi samalla maallemme tämän vuoden Pohjoismaiden mestaruutta, sillä Ruotsi löi Oslossa Norjan 4–2. Edellisen kerran kruunattiin Suomi Pohjoismaiden mestariksi kaksi vuotta sitten. - -

Paljon on niitä, jotka vuosien mittaan ovat pilailleet jalkapalloilumme kustannuksella, mutta se joukko on pienentymistään pienentynyt ollen nyt kuin hyttysen ’noponen’ Itämeressä.

Jalkapalloilumme tason kohoaminen on ollut viimeisten neljän vuoden aikana valtaisa, toisin sanoen sen jälkeen, kun päävalmentaja Olavi Laaksonen otti asiat kovan linjan puitteissa käsiinsä v. 1961.

Sanottakoon kuitenkin, etteivät jalkapalloilijamme suinkaan ylvästele suorituksellaan. Päinvastoin esimerkiksi päävalmentaja oli maaottelun jälkeen varsin kriitillinen joukkuettaan kohtaan voitosta huolimatta. Ei hyväksy, kun ei tule maaleja, selitti Laaksonen vakavin kasvoin lehtimiehille.

Keskon uusi paahtimo vihittiin Hakkilassa

Keskon uusi kahvipaahtimo vihittiin sunnuntaina Helsingin maalaiskunnassa Hakkilassa. Paahtimon kapasiteetti on miljoona kiloa paahdettua kahvia kuukaudessa. Noin 2.500 K-kauppiasta eri puolilta maata oli kokoontunut Hakkilaan, jossa vietettiin myös Suomen Vähittäiskauppiasliiton elintarvikepäivää. - -

Uusi kahvipaahtimo on suunniteltu alan viimeisten teknisten saavutusten pohjalta. Elektronitekniikkaa on käytetty hyväksi niin pitkälle kuin se valmistusprosessissa on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Mm. kahvisekoitusten punnitus ja rekisteröinti, kahvin siirto paahtokoneille, paahto, jäähdytys, tuulitunnelipuhdistus ja paahdetun kahvin punnitus sekä tulosten rekisteröinti tapahtuu keskusohjauspöydästä reikäkorttiohjauksella. - -

Kahvia on totuttu pitämään tuontiartikkelina, jota raakakahvin lisäksi tuodaan matkatuomisina läntisistä naapurimaistamme. Lähiviikkoina aloitetaan meiltä kahvinvienti Ruotsiin, kertoi Keskon paahtimon isännöitsijä Pekka Rontu.

Kahvia myydään Ruotsissa noin 2 mk:n hintaan neljänneskilon paketti. Suomessa hinta on 2:55 mk ja ero johtuu tullimaksuista.

Ensimmäiset vientierät eivät ole suuria, mutta uskomme suomalaisen kahvin pystyvän kilpailemaan naapurimaamme markkinoilla, sillä hintakilpailu on heikentänyt sikäläisen kahvin laatua.

Maailman suurin pulla nähtävänä Tampereella 

Tampere, 18.9. (TA)

Maailman suurin pullapitko liikuskeli kuorma-auton lavalla sunnuntaina Tampereella saaden paljon huomiota osakseen. ”Rieväkylän” eli Tampereen tuoreleipäviikon avajaisiin valmistettu pitko sai veden monen katselijan kielelle. Kun leipäviikko siirtyy historiaan, alkavat sorsilla juhlat.

Pullapitko kuului osana tamperelaisleipureiden tempaukseen, jossa leipäautojen karavaani kierteli Pyynikintorilta Jäähallille. Tuoreleipäviikkoa vietetään koko alkaneen viikon ajan. Sen tarkoituksena on levittää kuluttajain keskuuteen tietoutta leivästä ja sen ominaisuuksista ravitsevana vaan ei lihottavana ravintona.

Kuorma-auton lavalla kuljetettava pitko, ”Rieväkylän” ylpeys on leivottu normaalista pullataikinasta, joskin taikinaan humahti monta kopallista jauhoja ja kilon verran hiivaa. Pitko on koristeltu manteleille ja raesokerilla. Painoa sillä on vaatimattomat 96 kiloa ja pituutta kuusi metriä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Reseptit