Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tiina Antturi käänsi selkänsä hyväpalkkaiselle työlle liikemaailmassa ja valitsi kehitysyhteistyön

Liikemaailmassa ärsyttivät erityisesti hyvä veli -kerhot, joissa asioista sovittiin saunailloissa.

Ihmiset
 
Heidi Piiroinen HS
Joskus menin pokerilla mukaan miesten saunaan. Se aiheutti hämmennystä, nauraa Tiina Antturi. ”Itseään ei pidä ottaa liian vakavasti”, hän sanoo.
Joskus menin pokerilla mukaan miesten saunaan. Se aiheutti hämmennystä, nauraa Tiina Antturi. ”Itseään ei pidä ottaa liian vakavasti”, hän sanoo. Kuva: Heidi Piiroinen HS
Kolme nopeaa

Ajatusvirheitä kehitysavusta

1 Maailmanparantajien puuhastelua

”Pitkäjänteisenä kehitysapu on ammattimaista muutosjohtamista, joka vaikuttaa rakenteisiin, uskomuksiin, tapohin ja ajatteluun. World Visionin hankkeet kestävät noin

15 vuotta.”

 

2 Tuloksia ei synny

”Tulokset näkyvät ehkä hitaasti mutta varmasti, kunhan yhteisö panostaa pysyvään muutokseen. Ripeä alkuinvestointi voi tuottaa myös nopeita tuloksia, jos esimerkiksi nuori yrittäjä saa ompelukoneen.”

 

3 Suomalaiset auttakoot suomalaisia

”Jokaiselle ihmiselle pitäisi tarjota mahdollisuus kasvaa oman yhteisönsä rakentajaksi. Ennaltaehkäisevä työ vaikuttaa myös pakolaisten määrään.”

 

Liikemaailman kvartaalipaineissa loistavasti pärjänneestä Tiina Antturista tuli vuosi sitten lapsia auttavan kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin toiminnanjohtaja Suomessa. Muutosta on monen vaikea käsittää.

Kotonaan Meilahdessa Antturi, 51, kertoo asioista, jotka lieventävät kuvaa äkkikäännöksestä.

Hän on helluntailaiskodin kasvatti, joka jo varhain piti tärkeänä oikeudenmukaisuutta ja heikompien puolustamista. Siksi hän veti joskus turpaan kiusaajiakin, jos näki heitä pikkuveljensä kimpussa. Lisäksi hän oli innokas pyhäkoululainen.

Aikuisen Antturi jätti helluntailiikkeen, mutta yhä hän haluaa auttaa hauraimmassa asemassa olevia.

Vaikka World Vision ilmentää hyvin hänen syvintä arvomaailmaansa, luopumista myyntijohtajan paikasta Microsoftilla hänen piti pohtia tarkkaan.

Ensinnäkin palkka puolittuisi. Samalla loppuisivat kivat työmatkat Mersulla.

”En kadu valintaani. Työlläni on merkitystä”, sanoo nykyisin töihin pyöräilevä Antturi.

Varkaudessa syntynyt, rakennusmestari-isänsä työn vuoksi eri puolilla maata kasvanut Antturi haaveili vuosia apuhoitajan työstä. Tie vei kuitenkin Helsingin Sihteeriopistoon.

Sen jälkeisistä askelista isoimpiin lukeutui hänen 1995 saamansa työpaikka tietotekniikkayhtiö Oraclella, missä Antturi oli 12,5 vuotta. Hän eteni puhelinmyyjästä myyntijohtajaksi ja johtorymän ainoaksi naiseksi.

”Pörssiyhtiössä fokus on tiukka, eli tulos tai ulos. Siihen piti sopeutua tai muuttua kiukuttelevaksi ämmäksi”, hän toteaa suoraan.

Sittemmin tuli tutuksi myös monopoliyrityksen työkulttuuri verkko-opetaattori Digitalla. Siellä toimittiin budjetin rajoissa, mikä oli tärkeä oppi World Visionia varten.

Viime syksynä Antturi joutui heti hoitamaan yt-neuvottelut, kun kehitysapumäärärahojen leikkaus vei 40 hengen World Visionissa työt joka toiselta.

Keskustelujen vaikeus ei yllättänyt. Aikoinaan Trainers’ Housen henkilöstöjohtajana Antturi veti kahdet yt:t, ennen kuin omakin työpaikka meni.

Kokemuksesta Antturi tietää, miten miehet saattavat ylenkatsoa tai aliarvioida naisjohtajia. Ärsyttävimpiä hänestä ovat hyvä veli -kerhot, jotka sopivat asioista saunailloissa.

”Joskus menin pokerilla mukaan saunaan. Se aiheutti hämmennystä”, hän kuittaa.

Hän kertoo myös Microsoftin kokouksesta, johon hän saapui Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan vähittäismyyntialueen uutena johtajana. Jotkut mieskollegat olettivat hänet assistentiksi, jolta sitten kyseltiin kahvia.

”Koska oletus ei ollut ilkeä, hain heille kahvit. Sen jälkeen esittäydyttiin”, hän hymähtää. Itseään ei pidä ottaa liian vakavasti, Antturi painottaa.

Työn ja perheen vaatimusten yhteen sovittelu on aiheuttanut silti paljon huonoa omaatuntoa. Äärirajoillaan hän oli tullessaan Suomeen Oraclen parin vuoden komennukselta Dublinista 1999.

”Odotin viimeisilläni kolmatta lastamme, kun sain keuhkokuumeen ja korva- ja poskiontelontulehduksen. Siinä kirkastui, että perhe pitäisi priorisoida.”

Sitten Antturi puhuu pitkään avustustyöstä, joka voi muuttaa ihmisten elämää. World Visionin hallituksen jäsenenä hän kävi jo 2014 Perussa Liman slummeissa ja Pitumarcan maaseudulla monitoroimassa järjestön toimintaa ja tutustumassa sen työntekijöihin ja vapaaehtoisiin.

Toiminnanjohtajana hän on käynyt kahdesti Keniassa.

”Matkoillani näin hirveää pimeyttä ja petomaisuutta.”

Esimerkiksi Nairobissa hän näki tytön, joka myi itseään kadulla viidellä sentillä. Rahoilla tyttö ostaisi pussin leipätehtaan lattialta lakaistuja muruja.

Valoa pimeyteen toi esimerkiksi entinen slummilapsi Samuel, jonka nuorisotyöohjelma oli pelastanut taistelemasta jätteistä kaatopaikalla. Antturi kävi turvamiesten kanssa rikosten riivaamassa slummissa, jossa Samuel kasvoi. ”Ahtailla kaduilla lojui ulostepusseja ja kusi virtasi.”

Nykyisin Samuel auttaa itse muita. Samoin tekevät monet kehitysyhteistyöllä autetuista, sillä hyvä tuottaa hyvää.

Antturi tuntee epäilyt, joiden mukaan kehitysyhteistyörahaa palaa myös korruptioon. Hän pitää olennaisena sitä, että avun perille päätyvällä osalla on oikeasti valtava vaikutus.

”Mitä tapahtuisikaan, jos kaikki ajattelisivat, ettei mitään kannata tehdä?”, hän miettii.

Heidi Piiroinen / HS
Ollessaan vielä Microsoftin myyntijohtaja Tiina Antturi ajoi töihin Mersulla. Vuosi sitten auto vaihtui polkupyörään hänen siirtyessään World Visionin toiminnanjohtajaksi.
Ollessaan vielä Microsoftin myyntijohtaja Tiina Antturi ajoi töihin Mersulla. Vuosi sitten auto vaihtui polkupyörään hänen siirtyessään World Visionin toiminnanjohtajaksi.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Reseptit