Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS Ilta
torstaina 7. tammikuuta 2016

Saudimonarkia haluaa turvata oman asemansa

HS Ilta
 
Helsingin Sanomat

Saudi-Arabia on vaikutusvaltainen maa monesta syystä. Se on maailman suurimpia öljyntuottajia. Se myös hallitsee monia islamin pyhiä paikkoja, joista tunnetuimpia on jokaisen muslimin pyhiinvaelluksen kohteeksi määrätty Mekka.

Yhdysvaltojen kannalta maa on ollut tärkeä liittolainen myös Lähi-idän valtapelissä. Esimerkiksi moni tämän vuoden vaaleihin tähtäävä presidenttiehdokas on laskenut Isis-järjestön vastaisessa taistelussa paljon saudien sotilasvoiman varaan, jotta Yhdysvaltojen ei tarvitsisi lähettää enempää omia sotilaitaan kentälle.

Samalla länsi on voinut ummistaa silmänsä Saudi-Arabian surkealta ihmisoikeustilanteelta. Demokratian ja riippumattoman oikeusjärjestelmän puutetta tai naisten olemattomia oikeuksia ei muisteta mainita yhtä usein kuin joidenkin muiden maiden kohdalla.

Siksi äskettäinen Saudi-Arabian vallanpitäjiä arvostelleen shiiajohtaja Nimr al-Nimrin teloitus yhdessä 46 muun kuolemaantuomitun kanssa sai miedoimman arvostelun ehkä juuri Yhdysvalloista, missä tilannetta pahoiteltiin ja kaikille osapuolille toivottiin malttia. Ihmisoikeusjärjestöt tuomitsivat teloituksen, Iran oli raivoissaan, ja monissa maissa nähtiin mellakoita shiiojen asuinalueilla.

Tapahtumat johtivat Iranin ja Saudi-Arabian välien nopeaan huononemiseen ja diplomaattisuhteiden katkaisemiseen. Ensimmäinen tulkinta tilanteesta onkin monessa arviossa nojannut uskonnollisiin jakolinjoihin. Toisella puolella ovat sunnit Saudi-Arabian johdolla ja toisella puolen shiiat Iranin johdolla.

Alueen maat jakautuvat tulkinnan mukaan leireihin sen mukaan, mihin suuntaukseen väestön enemmistö tai valtaeliitti kuuluu. Syyriassa ja Irakissa käydään kamppailua sunnien ja shiiojen välillä, ja tässä taistelussa alueen mahtivaltioilla on omat suosikkinsa.

Satojen vuosien historiaan ja pysyviin opillisiin eroihin perustuvilla selityksillä on kuitenkin se ongelma, että ne estävät näkemästä mahdollisuuksia muuttaa tilannetta, saati ratkaista ongelmia.

Saudi-Arabialla on pelissä myös muita motiiveja kuin uskonto. Maata hallitsee Saudien suku, jonka kaikki kuninkaat ovat olleet 1950-luvulta lähtien nykymuotoisen kuningaskunnan perustajan poikia. Pitkä veljessarja on pian päättymässä, sillä vuosi sitten valtaan tullut kuningas Salman on nimittänyt kruununprinssikseen veljenpoikansa. Jos ja kun valta siirtyy seuraavalle sukupolvelle, valtaa tavoittelevien joukko kasvaa moninkertaiseksi.

Tähän asti kuningashuone on pystynyt pitämään asemansa vakaana jakamalla vaurautta eliitin lisäksi myös muille kansalaisilleen, ylläpitämällä vahvoja sotavoimia ja huolehtimalla toimivista suhteista Yhdysvaltoihin. Islamistiset ääriliikkeet ja arabimaiden kansannousut ovat kuitenkin varmasti herättäneet huolta saudimonarkian sisällä.

Siksi Saudi-Arabian vallanpitäjien viime päivien toimet vaikuttajat johdonmukaisilta. Joukkoteloitukset olivat varoitus maan sisällä. Niiden kohteina oli shiialaisen uskonoppineen lisäksi lukuisia sunniradikaaleja ja al-Qaidan iskuista tuomittuja. Järjestelmän horjuttajia kohtaan otteet ovat jatkossakin kovia.

Vastakkaisuuksien korostaminen sunni- ja shiiavaltioiden välillä taas on historiasta tuttu vallanpitäjien keino vahvistaa omaa asemaansa alleviivaamalla uskonnollisten rajojen merkitystä. Terrorismin pelko puolestaan pitää huolen siitä, että Yhdysvallat ei halua suututtaa tärkeää liittolaistaan liian äänekkäällä arvostelulla.

Lähitulevaisuudessa Saudien kuningashuoneen aseman horjuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, mutta kauempana tulevaisuudessa riskit kasvavat. Olemalla hyvää pataa lännen johtajien kanssa ja jahtaamalla radikaaleja islamisteja ja uskonnollisia vähemmistöjä Saudi-Arabian johtajat ruokkivat mielikuvaa, jonka mukaan he eivät ole ”oikean islamin” puolella vaan ovat valmiita surmaamaan muslimeja lännen apulaisina. Juuri sellaista viestiä Isis ja muut ääriliikkeet käyttävät omassa rekrytoinnissaan.

HS ILTA

Lisää digitaaliset aikakauslehdet tilaukseesi

Suositut digitaaliset aikakauslehdet Hesarin kautta. Tilaus sisältää seuraavat lehdet: Glorian ruoka ja viini, Kodin kuvalehti, Tiede, HS Teema, Meidän perhe ja Hyvä terveys.

Hesarin tilaajille alk. 5 eur/kk. Tutustu 2 viikkoa maksutta!

Tilaa tästä!

Oletko jo tilaaja?