Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uutiset
sunnuntaina 27. maaliskuuta 2016

Miksi munat pyörivät pääsiäispöydissä? Pääsiäismunan koko historia telkistä Mignoniin

Ei ole sattumaa, että lapset laitetaan pääsiäisenä etsimään munan muotoon valettua suklaata.

HS Ilta
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/7a33f92e2d282a27fecd31f858e92ef9cf8e10ca-videoThumb.jpg
Suklaamunissa piilee entisaikojen taikoja
Miksi suklaamunia pitää etsiä, ja mikä yhdistää pääsiäismunat vaikkapa härkiin? Vihjeeksi sanottakoon, että jotain tekemistä tällä on löytämisen kanssa. Toimittaja: Heidi Lämsä, leikkaus ja animaatio: Boris Stefanov.

Suklaamunien etsintä on lasten hauska pääsiäisleikki. Mutta miksi niin tehdään? Ja miksi suklaa on valettu juuri munan muotoon?

Silloin, kun ruokaa ei lennätetty ympäri maailmaa ja kaikki muukin oli toisin, kevääseen liittyivät huvenneet ruokavarastot. Seuraavaan satokauteen olisi pitkä aika, oli säännösteltävä ja ehkäpä pientä paastoakin pidettiin.

Mikäpä ihanampaa kuin löytää villilintujen munia syötäväksi! Elämä jatkui ravinteikkaita munia popsien.

Joka ensiksi herää, on hänen mentävä takaperin ja silmät ummessa navettaan. Siellä on mentävä takaperin ja etsittävä sonni ja koeteltava sen munia, että keväällä löytää linnunpesiä.

Tätä kevättaikuutta on harjoitettu Suomessa laajalti. Oheinen lainaus on Mäntyharjulla vuonna 1936 taltioitua kansanperinnettä.

”Ja ainakin saaristoalueilla on ollut tapana tehdä tekolinnunpesiä, joihin on pistetty kiviä muniksi”, kertoo folkloristi ja tutkija John Björkman Varsinais-Suomen maakuntamuseosta.

Tekolinnunpesä piilotettiin ulos luontoon.

”Joka sen löysi, sai parhaan munanlöytämisonnen”, Björkman tietää.

Etsintäleikkeihin liitettiin siis maagisia merkityksiä.

Koska kanojenpito alkoi Suomessa yleistyä vasta vähitellen 1800-luvun mittaan, munat tosiaankin etsittiin luonnosta ja se oli usein lasten tehtävä.

Munien sattumanvarainen löytäminen ei riittänyt. Keksittiin uuttu, linnunpöntön varhaisversio. Tarkoituksena oli saada luonnonkoloissa pesivät linnut munimaan uuttuun, josta munia sitten ryövättiin.

”Pohjoisessa koskeloihin kuuluva uivelo on ollut tärkeä munitettava laji, etelässä telkkä oli tärkeämpi”, kertoo tiedottaja Jan Södersved BirdLife Suomi -yhdistyksestä.

Kaikkein aikaisimpia munijoita ovat kesykyyhky, varpunen, käpylinnut, merikotka, kotka, useat pöllölajit, kuukkeli, pähkinähakki, korppi ja viherpeippo. Niiden muninta voi alkaa jo maaliskuun puolella.

Poikkeuksellisesti aikaisiin munijoihin voi lukeutua myös sinisorsa. Telkän haudonta alkaa yleensä vasta huhtikuun alkupuolella. Koloihin myöhemmin pesivien lintujen munat olivat kuitenkin helpommin saavutettavissa. Ja kookkaampia kuin vaikka varpusen.

Vesilinnuilla onkin erityisen merkittävä rooli suomensukuisten kansanuskomuksissa. Sotkan eli telkän rikkoutuneesta munasta kerrotaan maailmankaikkeuden syntyneen. Merkittävyyden syy saattaa piillä munien ravintoarvossa, joka takasi elämän jatkuvuutta.

Germaanien muinaisessa kevätpäiväntasauksen juhlassa kerrotaan uhratun villilintujen munia ja jäniksiä Ostara-jumalattarelle hyvän sadon toivossa. Munien antaminen syntymäpäivä- ja uudenvuodenlahjoiksi oli vähävaraisten tapa Juudeassa jo kauan ennen Jeesuksen syntymää.

”Afrikasta on löydetty koristeltuja munia, jotka on päivitetty 60 000 vuotta vanhoiksi. Niitä on esimerkiksi laitettu Egyptissä hautoihin”, kertoo folkloristi, tutkija Björkman.

Lintujen munat ovat ikiaikaisia symboleja. Niihin on helppo liittää ajatuksia hedelmällisyydestä, elämän alusta ja keväisestä uudelleensyntymisestä.

Kristinusko ei syntynyt tyhjästä. Jo valmiiksi merkityksillä ladatuista linnunmunista tuli ylösnousemuksen symboli.

Kristillisessä tarinaperinteessä on useita versioita siitä, miten Maria Magdalena lahjoitti pääsiäismunan joko Rooman keisari Tiberiukselle tai sotilaille. Muna oli värjätty punaiseksi, tai se muuttui sellaiseksi Tiberiuksen epäiltyä naisen kertomusta kuolleista heränneestä Jeesuksesta. Punainen kuvastaa verta.

Ortodoksien pääsiäismunia koristaa usein kirjanpari XB eli HV, mikä on lyhennys slaavinkielen sanoista Hristos Voskrese – Kristus nousi kuolleista.

Kun kirkko asetti 40 päivän paaston, joka päättyisi pääsiäiseen, muniakaan ei saanut syödä. Jos talossa oli kanoja ja kevään valoa jo niin paljon, että kanat munivat, pyörylöitä oli kertynyt pääsiäiseen mennessä jo melkoinen varasto. Niitä riitti jopa lasten leikkeihin asti.

Keski- ja Itä-Euroopassa pääsiäismunien koristelusta kehittyi oma kansantaiteen lajinsa.

Lasi- ja posliinimunien valmistus aloitettiin Euroopassa tiettävästi 1600-luvulla.

Loisteliaimmat ja tunnetuimmat pääsiäismunat ovat varmasti Carl Fabergén kultasepänliikkeen valmistamat. Yllätyksiä sisäänsä kätkeneet munat tehtiin korkealla ammattitaidolla jalometalleista ja jalokivistä. Niitä tilasi vuosittain muun muassa Venäjän keisariperhe aina vallankumoukseen 1917 saakka.

Jenniina Nummela
Mignon-muna.
Mignon-muna.

Suomalaisittain vanhimpiin teollisiin pääsiäisherkkuihin lukeutuu Fazerin Mignon-munat, jotka valmistetaan aitoihin kananmunankuoriin. Paljon matkustanut, suomalaisen makeisteollisuuden pioneeri Karl Fazer toi tuoteidean Suomeen työmatkaltaan Saksasta.

Ensimmäiset Mignon-munat valmistettiin vuonna 1896. Sokerista, kaakaomassasta, mantelista, hasselpähkinästä ja kaakaomassasta valmistettu tuote viettää siten 120-vuotisjuhlaansa. Tämän vuoden pääsiäistä varten munia tehtiin Vantaalla noin 1,6 miljoonaa kappaletta ja ne myydään käytännössä kaikki Suomen markkinoilla.

Löytyypä suuhun joko yllätyksen tai lisää kaloreita sisäänsä kätkenyt pääsiäisherkku, voimme syödessä muistella vaikkapa luonnonantimien varassa eläneiden kaukaisten sukulaistemme kovaa elämää.

Lähteenä on käytetty Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkon ja Fazer Groupin Liisa Eerolan haastattelun lisäksi muun muassa kirjoja Pääsiäismuna, ylösnousemuksen symboli (Piispa Arseni) sekä Pääsiäinen, juhlien juhla (Flinckenberg-Gluschkoff, Heikkilä-Palo)

UUTISET

Lisää digitaaliset aikakauslehdet tilaukseesi

Suositut digitaaliset aikakauslehdet Hesarin kautta. Tilaus sisältää seuraavat lehdet: Glorian ruoka ja viini, Kodin kuvalehti, Tiede, HS Teema, Meidän perhe ja Hyvä terveys.

Hesarin tilaajille alk. 5 eur/kk. Tutustu 2 viikkoa maksutta!

Tilaa tästä!

Oletko jo tilaaja?