Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uutiset
maanantaina 28. maaliskuuta 2016

Suomen talous on putoamassa muiden Pohjoismaiden vauhdista – Pitääkö talouttamme ruveta pian vertaamaan Viroon?

HS vertaili Kansainvälisen valuuttarahaston tilastoja talouskasvusta ja tulokset olivat ravisuttavia. Suomella voi pian olla edessään kiusallinen identiteettikriisi.

HS Ilta
 
Seppo Solmela
Esimerkiksi Viron taloudella on vielä ”helppoa” kiinniotettavaa Suomeen nähden, mutta eron kurominen umpeen käy sitä vaikeammaksi, mitä pienemmäksi ero kutistuu.
Esimerkiksi Viron taloudella on vielä ”helppoa” kiinniotettavaa Suomeen nähden, mutta eron kurominen umpeen käy sitä vaikeammaksi, mitä pienemmäksi ero kutistuu. Kuva: Seppo Solmela

Miten me suomalaiset oikein pärjäämme? Onko Suomesta mihinkään?

Suomalaisten vastaukset näihin kysymyksiin ovat aina lähteneet vertailusta muihin Pohjoismaihin. Oli kyse urheilusta tai kulttuurista, vertailukohtamme on ensisijaisesti Ruotsi ja sen jälkeen muut Pohjoismaat. Talouden osalta vertailua tavataan tehdä Pohjoismaiden lisäksi myös Saksaan.

Suomen talouden syvät ongelmat ovat muuttamassa asetelmaa. HS vertaili Kansainvälisen valuuttarahaston tilastoja talouskasvusta ja tulokset olivat ravisuttavia. Suomella voi pian olla edessään kiusallinen identiteettikriisi.

Oheisessa grafiikassa esitetään talouden kasvulukujen ja ennusteiden perusteella, miten Suomen asema muuttuu. Suomen talousennuste on esitetty vaakatasossa kulkevana viivana. Vertailumaiden käyrät kertovat siitä, kuinka monta prosenttia suurempi tai pienempi niiden talous asukasta kohti on Suomeen verrattuna.

Neljän vuoden päähän ulottuvalla ennustejaksolla Suomi on putoamassa muiden Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan nousukkaiden välimaastoon. Jos trendi jatkuisi, Suomen talouden koko olisi jo ensi vuosikymmenellä lähempänä itäblokkia kuin pohjolaa.

Pitääkö tässä ruveta vaihtamaan vertailuryhmää?

”Ennenaikaista”, sanoo valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Markus Sovala.

On monia syitä, jotka puolustavat Suomen asemaa läntisten talouksien joukossa.

Yksi: Talousvertailut eivät ole aukottomia. Oheisessa vertailussa on käytetty Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta asukasta kohti.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan kyseinen mittari on ”kelvollinen ensimmäinen approksimaatio” hyvinvoinnin vertailussa. Talouden koko asukasta kohti kertoo lähtökohtaisesti siitä, kuinka hyvän elämän jokin valtio keskimäärin kansalaisilleen pystyy tarjoamaan.

”Tässä Suomella on nyt selvä ongelma. Suhdannehuipussa 2008 pääsimme aika lähelle Ruotsia, mutta nyt ero on revähtänyt ja kasvaa edelleen tänä ja ensi vuonna”, Vihriälä sanoo.

Kyseinen mittari kuitenkin yliarvioi sellaisia maita, kuten Irlanti, joissa menee paljon nettotuotannontekijöitä ulkomaille. Esimerkiksi Irlannin lukua vääristävät maassa päämajaansa verosyistä pitävät kansainväliset suuryritykset, jotka todellisuudessa jättävät Irlannin talouteen vähemmän hyvää kuin numeroista voisi luulla.

Paremmin ihmisten elintasoa mittaa esimerkiksi OECD:n tilasto kotitalouksien käytettävissä olevasta tulosta. Siitä ei ole kuitenkaan saatavilla yhtä kattavia vertailuja tai ennusteita.

Kaksi: Sovala arvelee, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden ero ei välttämättä kasva niin suureksi kuin IMF:n luvut ennustavat. Pitkän aikavälin ennusteissa korostuvat väkisinkin lyhyen aikavälin ennusteet, jotka ovat muualla Euroopassa Suomea toiveikkaampia.

Sovala ei usko Suomen ihmenousuun edes usean vuoden aikajänteellä, mutta hän uskoo, että IMF:n ennusteissa muiden maiden osalta voi olla liikaa optimismia. Viime aikojen käänteet tukevat Sovalan näkemystä. Esimerkiksi OECD korjasi ennustettaan Euroopan talouskasvusta selvästi alaspäin.

Kolme: Itä-Euroopan maiden talouksien kuuluukin kasvaa Suomea nopeammin. Koska Itä-Eurooppa on vielä Suomea ja Länsi-Eurooppaa kehittymättömämpi, sillä on suurempi potentiaali kasvuun. Esimerkiksi Viron taloudella on vielä ”helppoa” kiinniotettavaa Suomeen nähden, mutta eron kurominen umpeen käy sitä vaikeammaksi, mitä pienemmäksi ero kutistuu. Toistaiseksi Viron kuuluukin kasvaa nopeammin kuin Suomen.

Vertailussa kannattaa myös muistaa, että talous ei ole urheilua. Ei ole väliä, olemmeko Ruotsin edellä vai sitä jäljessä. Samoin on yhdentekevää, vaikka Viro hengittäisi Suomen niskaan kansantalousvertailussa. Päinvastoin, on Suomelle vain eduksi, jos naapureilla menee hyvin.

Mutta itsessään Suomen talouden hidas kasvuvauhti aiheuttaa ongelmia.

Yksi ongelma on se, että työllisyyden ylläpitäminen vaatii talousteorian mukaan talouden kasvua. Historiallisesti talouden jumiutuminen on johtanut työttömyyden lisääntymiseen. Työttömyys puolestaan aiheuttaa yhteiskunnassa monia kertaantuvia ongelmia.

Toinen keskeinen ongelma on julkisen talouden kustannusten kattaminen. Kansantuote kuvastaa sitä pottia, josta julkisen talouden menot, kuten koulut ja terveydenhoito, voidaan rahoittaa. Nykyisellään Suomen menot on mitoitettu suunnilleen Ruotsin tasoon mutta tuloja voidaan kerätä selvästi pienemmästä potista. Jos makuhermot ovat tottuneet samppanjaan, mutta tulot riittäisivät vain keskikaljaan, luvassa on ongelmia.

Vihriälä ja Sovala ovat samaa mieltä siitä, millä Suomen talous nousisi nihkeältä kasvu-uralta. Se vaatii ehdottomasti viennin ja työllisyyden elpymistä. Näitä puolestaan avittaisivat talouden rakenneuudistukset ja suomalaisten yritysten hintakilpailukyvyn parantaminen.

UUTISET

Lisää digitaaliset aikakauslehdet tilaukseesi

Suositut digitaaliset aikakauslehdet Hesarin kautta. Tilaus sisältää seuraavat lehdet: Glorian ruoka ja viini, Kodin kuvalehti, Tiede, HS Teema, Meidän perhe ja Hyvä terveys.

Hesarin tilaajille alk. 5 eur/kk. Tutustu 2 viikkoa maksutta!

Tilaa tästä!

Oletko jo tilaaja?