Valikko
HS Ilta    |   HS-analyysi

Suomen talous on putoamassa muiden Pohjoismaiden vauhdista – Pitääkö talouttamme ruveta pian vertaamaan Viroon?

HS vertaili Kansainvälisen valuuttarahaston tilastoja talouskasvusta ja tulokset olivat ravisuttavia. Suomella voi pian olla edessään kiusallinen identiteettikriisi.

Miten me suomalaiset oikein pärjäämme? Onko Suomesta mihinkään?

Suomalaisten vastaukset näihin kysymyksiin ovat aina lähteneet vertailusta muihin Pohjoismaihin. Oli kyse urheilusta tai kulttuurista, vertailukohtamme on ensisijaisesti Ruotsi ja sen jälkeen muut Pohjoismaat. Talouden osalta vertailua tavataan tehdä Pohjoismaiden lisäksi myös Saksaan.

Suomen talouden syvät ongelmat ovat muuttamassa asetelmaa. HS vertaili Kansainvälisen valuuttarahaston tilastoja talouskasvusta ja tulokset olivat ravisuttavia. Suomella voi pian olla edessään kiusallinen identiteettikriisi.

Oheisessa grafiikassa esitetään talouden kasvulukujen ja ennusteiden perusteella, miten Suomen asema muuttuu. Suomen talousennuste on esitetty vaakatasossa kulkevana viivana. Vertailumaiden käyrät kertovat siitä, kuinka monta prosenttia suurempi tai pienempi niiden talous asukasta kohti on Suomeen verrattuna.

Neljän vuoden päähän ulottuvalla ennustejaksolla Suomi on putoamassa muiden Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan nousukkaiden välimaastoon. Jos trendi jatkuisi, Suomen talouden koko olisi jo ensi vuosikymmenellä lähempänä itäblokkia kuin pohjolaa.

Pitääkö tässä ruveta vaihtamaan vertailuryhmää?

”Ennenaikaista”, sanoo valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Markus Sovala.

On monia syitä, jotka puolustavat Suomen asemaa läntisten talouksien joukossa.

Yksi: Talousvertailut eivät ole aukottomia. Oheisessa vertailussa on käytetty Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta asukasta kohti.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan kyseinen mittari on ”kelvollinen ensimmäinen approksimaatio” hyvinvoinnin vertailussa. Talouden koko asukasta kohti kertoo lähtökohtaisesti siitä, kuinka hyvän elämän jokin valtio keskimäärin kansalaisilleen pystyy tarjoamaan.

”Tässä Suomella on nyt selvä ongelma. Suhdannehuipussa 2008 pääsimme aika lähelle Ruotsia, mutta nyt ero on revähtänyt ja kasvaa edelleen tänä ja ensi vuonna”, Vihriälä sanoo.

Kyseinen mittari kuitenkin yliarvioi sellaisia maita, kuten Irlanti, joissa menee paljon nettotuotannontekijöitä ulkomaille. Esimerkiksi Irlannin lukua vääristävät maassa päämajaansa verosyistä pitävät kansainväliset suuryritykset, jotka todellisuudessa jättävät Irlannin talouteen vähemmän hyvää kuin numeroista voisi luulla.

Paremmin ihmisten elintasoa mittaa esimerkiksi OECD:n tilasto kotitalouksien käytettävissä olevasta tulosta. Siitä ei ole kuitenkaan saatavilla yhtä kattavia vertailuja tai ennusteita.

Kaksi: Sovala arvelee, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden ero ei välttämättä kasva niin suureksi kuin IMF:n luvut ennustavat. Pitkän aikavälin ennusteissa korostuvat väkisinkin lyhyen aikavälin ennusteet, jotka ovat muualla Euroopassa Suomea toiveikkaampia.

Sovala ei usko Suomen ihmenousuun edes usean vuoden aikajänteellä, mutta hän uskoo, että IMF:n ennusteissa muiden maiden osalta voi olla liikaa optimismia. Viime aikojen käänteet tukevat Sovalan näkemystä. Esimerkiksi OECD korjasi ennustettaan Euroopan talouskasvusta selvästi alaspäin.

Kolme: Itä-Euroopan maiden talouksien kuuluukin kasvaa Suomea nopeammin. Koska Itä-Eurooppa on vielä Suomea ja Länsi-Eurooppaa kehittymättömämpi, sillä on suurempi potentiaali kasvuun. Esimerkiksi Viron taloudella on vielä ”helppoa” kiinniotettavaa Suomeen nähden, mutta eron kurominen umpeen käy sitä vaikeammaksi, mitä pienemmäksi ero kutistuu. Toistaiseksi Viron kuuluukin kasvaa nopeammin kuin Suomen.

Vertailussa kannattaa myös muistaa, että talous ei ole urheilua. Ei ole väliä, olemmeko Ruotsin edellä vai sitä jäljessä. Samoin on yhdentekevää, vaikka Viro hengittäisi Suomen niskaan kansantalousvertailussa. Päinvastoin, on Suomelle vain eduksi, jos naapureilla menee hyvin.

Mutta itsessään Suomen talouden hidas kasvuvauhti aiheuttaa ongelmia.

Yksi ongelma on se, että työllisyyden ylläpitäminen vaatii talousteorian mukaan talouden kasvua. Historiallisesti talouden jumiutuminen on johtanut työttömyyden lisääntymiseen. Työttömyys puolestaan aiheuttaa yhteiskunnassa monia kertaantuvia ongelmia.

Toinen keskeinen ongelma on julkisen talouden kustannusten kattaminen. Kansantuote kuvastaa sitä pottia, josta julkisen talouden menot, kuten koulut ja terveydenhoito, voidaan rahoittaa. Nykyisellään Suomen menot on mitoitettu suunnilleen Ruotsin tasoon mutta tuloja voidaan kerätä selvästi pienemmästä potista. Jos makuhermot ovat tottuneet samppanjaan, mutta tulot riittäisivät vain keskikaljaan, luvassa on ongelmia.

Vihriälä ja Sovala ovat samaa mieltä siitä, millä Suomen talous nousisi nihkeältä kasvu-uralta. Se vaatii ehdottomasti viennin ja työllisyyden elpymistä. Näitä puolestaan avittaisivat talouden rakenneuudistukset ja suomalaisten yritysten hintakilpailukyvyn parantaminen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen talous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    3. 3

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    4. 4

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      USA:n ulkopolitiikalle ei löydy johtajaa – ulkoministeri Tillersonia kutsutaan nimellä ”Yksin kotona”

    7. 7

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    8. 8

      Uuden asunnon arvo voi nousta käytettyä hitaammin – näin vältät sudenkuopat vastavalmistunutta asuntoa harkitessasi

    9. 9

      Kehysriihen lopputulos vaikuttaa monen etuuksiin – Nämä ovat hallituksen tärkeimmät päätökset

    10. 10

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    3. 3

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    4. 4

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    5. 5

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    6. 6

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    7. 7

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    8. 8

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    9. 9

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    10. 10

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    6. 6

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää