Politiikka on peleissä markkinointikikka

Ensin lennät Amerikasta Neuvostoliittoon. Sen jälkeen tuhoat venäläisten ohjussiiloot. Sitten suora hyökkäys Kremliin. Siihen loppuu kommunistien yritys aloittaa ydinsota. Näin meni Raid over Moscow, vuonna 1984 julkaistu tietokonepeli.

Pelistä tuli Suomessa diplomaattinen selkkaus. Tampereen yliopiston julkaisemassa Pelitutkimuksen vuosikirjassa Tero Pasanen avaa tapaukseen liittyvät asiakirjat, jotka julkistettiin viime vuonna, 25 vuoden jälkeen. Reaktioiden ketjussa olivat arvio Mikrobitissä, A-studion juttu, Tiedonantajan liioittelu ja lopulta SKDL:n kansanedustajan Ensio Laineen tekopyhä vuodatus valtioneuvostolle.

Tulos oli murahdus Kremlistä. Peli oli kuulemma sotapropagandaa ja yritys markkinoida Reaganin Tähtien sota -nimellä tunnettua ohjustentorjuntajärjestelmää.

Nyt tapaus tuntuu naurettavalta. Suomalaisten viranomaisten kommentit keskustelussa olivat kuitenkin jo silloin järkeviä. Täällä ymmärrettiin, että pelin tekijöiden motivaatio ei ollut poliittinen vaan supervaltojen suhteilla ratsastettiin myynnin edistämisen vuoksi.

Minkään sortin kielto vain lisäisi kiinnostusta peliä kohtaan. Ulkoministeri Paavo Väyrynen silti pyysi julkisesti anteeksi Neuvostoliiton suurlähetystön edustajalta tapaa, jolla peliä oli suomalaisessa mediassa käsitelty.

Lainsäädäntö ei vielä osannut käsitellä pelejä, eikä kieltoa voitu määrätä. Vuonna 1986 Renny Harlinin Jäätävä polte vielä kiellettiin Neuvostoliiton vastaisen luonteen takia. Käsittämätöntä sekin.

1980-luvulla pelit olivat nörttipoikien marginaalitouhua. Nyt ne ovat valtavirtaa. Alle 20-vuotiaista suunnilleen sata prosenttia pelaa pelejä. Poliittinen huoli sotapeleistä jatkuu edelleen.. Vuonna 2009 ilmestynyt, miljoonia kappaleita myynyt Call of Duty: Modern Warfare 2 sensuroitiin Venäjällä.

Pelin “No Russian” -nimisessä osiossa pelaaja on terroristiorganisaatioon soluttautunut agentti ja joutuu ampumaan aseettomia siviilejä lentokentällä. Kohtaus tuntuu pahalta.

Pelin tekijöiden mukaan paha olo oli tarkoituksenakin. Pelaaja pistetään vaikeaan tilanteeseen, jotta hän näkisi miten hirveää terrorismi on.

Väitteestä voi olla montaa mieltä. Raid over Moscow’n tekijät sentään myönsivät avoimesti, että poliittisia asetelmia hyväksikäyttävässä tarinassa oli kyse vain markkinoinnista.

Kirjoittaja on sosiaalisen ja digitaalisen median tuottaja Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi