Hirviön ja diivojen matkassa

Tutkija Peter Rehberg: Euroviisut murtavat Itä-Euroopan homopelkoa

 Saksalainen tutkija, kirjailija ja Berliinissä ilmestyvän Männer-lehden päätoimittaja, filosofian tohtori Peter Rehberg on ensi kertaa Euroviisuissa. Hän on kuitenkin seurannut niitä lapsesta lähtien perheen kanssa television ääressä.

Suomeen hänet toi Lordin voitto viime vuonna Ateenassa: "Lordin voitto oli kiehtovan outo."

"Suhteeni Euroviisuihin on skitsofreeninen. Toisaalta katson niitä pienen pojan silmin, etsin niistä glamouria. Toisaalta tarkastelen ilmiötä akateemisen queer-kulttuuritutkijan kriittisellä asenteella", hän kertoo.

Rehberg luennoi tiistaina Helsingin yliopistossa järjestetyssä Queer Eurovision -seminaarissa, jossa hänen aiheensa käsitteli "queerin, Euroviisujen, kansallisuuden ja campin suhdetta".

"Seminaariyleisössä suurin osa oli kuten minä, nelikymppisiä homomiehiä, joilla kullakin on henkilökohtainen suhteensa Euroviisuihin", hän toteaa.

Tässä yhteydessä hän kokee tärkeäksi muistuttaa homoliikkeen historiasta, New Yorkin Greenwich Villagen Stonewall Inn -lesbo- ja homoravintolassa 1969 olleesta kahakasta, jonka muisto käynnisti Gay Pride -kulkueet ja toi seksuaalivähemmistöt kaapeistaan kadulle.

Liikehdinnän lähtökohtana oli, että heteroseksuaalisen ydinperheen varaan normittava yhteiskunta on "queer", outo. Kulkueiden akateemiseksi vastineeksi muotoutui vähitellen queer-teoria, jonka lähtökohtana on kyseenalaistaa heteron ja homon, normaalin ja oudon, "queerin", välistä vastakohtaa.

"Stonewallin kahakka oli sattumalta samana iltana kuin Judy Garland kuoli. Se oli alkua uudelle gay-identiteetille ja kytkeytyi tavallaan myös "campin", tahallisen mauttomuuden, traditioon. Homomiehet eivät ottaneet ihanteeksi John Waynea vaan Hollywoodin suurten naisdiivojen, kuten Joan Crawfordin tai Lana Turnerin, edustamat populaarikulttuurin fantasiat."

"He esiintyvät vahvoina itsenäisinä naisina, eivät kotirouvina."

Oman homoidentiteettinsä Rehberg löysi ihastuessaan ranskalaisiin diivoihin, minkä seurauksena hän opiskeli ranskan kielen.

Hän toteaa, että nykyään meillä on internet – aikoinaan Eurovision laulukilpailu tarjosi mahdollisuuden ylittää oman maan kulttuuri- ja kielimuuri.

Homomiesten Euroviisu-fanius ilmeni heteromaailmalle viimeistään vuonna 1998, kun sukupuolenvaihtoleikkauksen läpikäynyt israelilainen Dana International voitti viisut Diva-kappaleellaan.

"Campius ja queerius ei ollut enää salaista. Dana Internationaliin liittyi transseksuaalisuus ja vahva sukupuolella liioittelu."

Neljäs Rehbergin alustuksen käsitteistä oli kansallisuus. "Euroviisuissa kansat kilpailevat keskenään. Kansakunnan perusta on heteroseksuaalisessa perheessä. Niinpä kaikkien osallistujamaiden lainsäädäntö esimerkiksi Itä-Euroopassa ei ole suotuisaa homoseksuaaleille. He eivät voi aina nauttia kansalaisten perusoikeuksista."

Euroviisujen edustamalla popkulttuurilla voisikin hänen mielestään olla myös poliittista merkitystä, joskaan aivan yksiselitteistä se ei ole.

"Voisi ehkä ajatella, että jos Ukrainan Verka voittaa nämä Euroviisut, sillä olisi merkitystä homoille ja lesboille. Verka on nostanut glamourin ja naisdiivan käsitteet aivan uudelle sukupuoliselle tasolle."

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi