Musiikki voitti

Helsingissä järjestetyt Eurovision laulukilpailut olivat monella tapaa poikkeukselliset. Ne olivat Suomen ensimmäiset ja valtava kansallisen näytön paikka.

Ne olivat kaikkien aikojen suurimmat ja sellaisina ennenkokematon haaste järjestäjille. Ja ne olivat ensimmäiset viisut jL eli jälkeen Lordin.

Nyt punnittiin, muuttaako Euroopan yleisradioliiton massiivinen show kokonaan luonnettaan: tuleeko siitä Euroopan-laajuinen friikkisirkus, rockiin painottuva mittelö, näiden yhdistelmä vai jotakin ihan muuta.

Moni huokaa nyt helpotuksesta, sillä musiikki voitti. Serbian upeasti kasvava ja mahtavasti esitetty Molitva-laulu liikautti äänestäjien tuntoja paitsi entisen Jugoslavian maissa, myös läntisessä Euroopassa.

Jos hirviöhevi oli tv-katsojien protesti yhä tyhjänpäiväisemmiksi käyneitä bimboesityksiä vastaan, väkevälle Balkan-balladille annetut äänet kertoivat, että Euroviisuissa on parhaimmillaan kuitenkin kysymys myös musiikista, ei vain efekteistä ja huomionkipeydestä.

Balladiksi luokiteltava esitys voitti edellisen kerran vuonna 2000, tanskalaisten The Olsen Brothersien voimin. Siitä eteenpäin on juhlinut rytmi. Turkin Sertab Erenerin voitto 2003 ja erityisesti Ukrainan Ruslanan villi tanssi 2004 näyttivät monille tietä. Ruslana-vaikutteet kaikuivat tänä vuonnakin.

Suomi uskoi rockiin kotikisoissaan, mikä oli linjassa tv-ohjelman musiikkivalintojen kanssa. Hanna Pakarinen onnistui oikein hyvin, mutta pistesaalis jäi pieneksi, sillä kappale ei vain ollut tarpeeksi hyvä. Samaan kaatui Ruotsin The Ark, naapureiden tyrmistykseksi.

Sen sijaan, että Länsi-Euroopassa itketään nyt idän dominanssia voitaisiin keskittyä tekemään parempia kappaleita, jos kuitenkin nähdään osallistumisen vaiva.

Varsinkin brittien kannattaisi katsoa peiliin.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi