Kirjat

25 vuotta Finlandia-palkintoja

Joulukuun 4. päivänä 2008 on jaettu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto jo 25 kerran. Palkinnon sai Sofi Oksanen romaanillaan Puhdistus.
Finlandia on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus Suomen kansalaisen kirjoittamasta ansiokkaasta romaanista, suuruudeltaan 30 000 euroa. Voittajan valitsi tänä vuonna Helsingin Sanomien kirjallisuustoimittaja emeritus, FT Pekka Tarkka.

Tältä sivulta löydät aiemmin Finlandia-palkinnon voittaneiden teosten arviot.

Lue uutinen vuoden 2008 voittajasta.

Lue myös eri vuosien voittajien ajatuksia palkinnosta ja kirjallisuudesta, muistoja voitostaan ja tunnustuksia suosikeistaan.

Tai palaa Kirjat-sivulle lukemaan tämänvuotisten ehdokkaiden arvioita.

Sofi Oksanen: Puhdistus

Julkaistu 4.12.2008

Sofi Oksasen kolmas romaani Puhdistus varaa vuosi sitten Kansallisteatterissa kantaesityksensä saaneen samannimisen näytelmän perustuksille. Kirjailijan suvereeni lajin vaihto romaaniin viimeistelee hänelle paikan nykykirjallisuutemme eturivissä.

Hannu Väisänen: Toiset kengät

Julkaistu 3.12.2008

Jos kysyttäisiin, minkälainen on onnistunut romaanin lopetus, kehottaisin lukemaan Hannu Väisäsen Vanikan palat (2004). Sen päätöksen maailmaan avautuva jokispektaakkeli sai lukijan anomaan jatkoa Antero-pojan elämän havainnoille.

Kjell Westö: Missä kuljimme kerran

Julkaistu 3.12.2008

Kjell Westön uusi romaani jatkaa suomalaisen yhteiskunnallisen realismin suurta linjaa. Vuoden 1918 sisällissodan kuvauksena se sivuaa Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiaa ja esimerkiksi kieltolakiajan salakuljetuksen osalta vaikkapa Eeva Joenpellon Uusimaa-eepokseksi nimettyä romaanisarjaa.

Bo Carpelan: Berg (Kesän varjot)

Julkaistu 3.12.2008

Laajassa tuotannossaan Bo Carpelan tavoitti mestaruuden ensin lyyrikkona 1960-luvun kokoelmissa ja pian saman tason myös proosateoksissa. Proosa toi ihmiset hänen lyyriseen maisemaansa, mutta yhtä hyvin romaaneissa kuin lyriikassa näkyy sama runollinen laatumerkki, kirkkaan havainnon ja mielikuvituksen liitto.

Helena Sinervo: Runoilijan talossa

Julkaistu 3.12.2008

Jos haluat valehdella, kirjoita elämäkerta. Jos haluat kertoa totuuden, kirjoita romaani. Näihin Peter Ackroydin usein lainattuihin sanoihin on taas kerran pakko palata.

Pirkko Saisio: Punainen erokirja

Julkaistu 3.12.2008

Alussa tulevat tuhon enteet: kyykäärmeet lymyävät jaloissa, lohkareiden välistä löytyy ammuttu, mätänevä hylje. Ja sitten menee muisti, onneksi vain tietokoneelta. Muistista Pirkko Saision Punaisessa erokirjassa on kysymys, haalistumisesta, muuttumisesta, katoamisesta – sekä juuri menetysten pysyvyydestä. Sillä kaikesta jää jälki, halusi tai ei.

Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie

Julkaistu 3.12.2008

Kari Hotakaisesta on vuosissa saatu kirjallisuuteemme varsinainen perheasiainneuvos. Sydänkohtauksia (1999) tutki ydinperhehommaa Maunulan lähiössä, Bronks (1993) saman yhteiselämän muotoja Joutomaan ja Keskustan vyöhykkeillä.

Hannu Raittila: Canal Grande

Julkaistu 3.12.2008

Canal Grande karnevalisoi karnevaalitkin, mutta lopulta leikki muuttuu todeksi ja kuolema Venetsiassa elämäksi.

Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi

Julkaistu 3.12.2008

Science fiction -novelleistaan palkittu Johanna Sinisalo yhdistää esikoisromaanissaan rohkean fantasian ja vankan tietämyksen. Ennen päivänlaskua ei voi on scifi-satu, joka yleispätevän tematiikkansa ansiosta rikkoo genrensä rajoja ja hakeutuu väljempään kirjalliseen kehykseen.

Kristina Carlson: Maan ääreen

Julkaistu 3.12.2008

Kristina Carlsonin romaanissa Maan ääreen ylioppilas Lennart Falk saapuu juuri sinne, mistä kirjan nimessä on puhe. Siperiaa pidemmälle ei Venäjän keisarikunnassa voi edetä, ellei halua vähitellen kääntyä pallon pintaa pitkin takaisin kohti lähtöpistettä.

Pentti Holappa: Ystävän muotokuva

Julkaistu 3.12.2008

Homoseksuaalisuus on ollut suomalaisessa kirjallisuudessa hämmästyttävän pitkään hyssytelty aihe. Kirjailijat ovat kirjoittaneet siitä peitellysti tai viitteellisesti. Kirjallisuuden tuntijat ja tutkijat eivät ole tohtineet lausua sanaa ääneen, vaikka ovat selvästi nähneet, mihin monien kirjailijoiden luova ristiriita pohjautuu.

Antti Tuuri: Lakeuden kutsu

Julkaistu 3.12.2008

Antti Tuurin Lakeuden kutsu päättää hänen kuusiosaisen Pohjanmaa-sarjansa komeasti ja yllätyksellisesti. Yllätys ei ole tapahtumien tai kerronnan tasolla.

Irja Rane: Naurava neitsyt

Julkaistu 3.12.2008

Harvaan ja punnitusti julkaiseva Irja Rane jatkaa tämän syksyn teemaa, samaa jolla esikoiskirjailija Juha K. Tapio voitti Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon. Kyseessä on romaani, joka ammentaa menneestä maailmankirjallisuudesta: leikkii sillä, viittaa siihen, osoittaa menneille tarinoille kunnioitusta kertomalla niitä edelleen.

Hannu Mäkelä: Mestari

Julkaistu 3.12.2008

Hannu Mäkelän laaja elämäkertaromaani Eino Leinosta sisältää tekijän jälkipuheen, jossa hän ilmoittaa lähteensä. Niistä tärkein on L. Onervan elämäkerta Eino Leino.

Eeva Joenpelto: Tuomari Müller, hieno mies

Julkaistu 3.12.2008

Eeva Joenpellon uudessa romaanissa heijastuu hänen toimintansa kansalaisliikkeen kärkihahmona taistelemassa Lohjan vanhan kirkon maiseman puolesta.

Bo Carpelan: Urwind (Aikatuuli)

Julkaistu 3.12.2008

Bo Carpelanin Alkutuuli on romaaniksi jotakin ennenkokematonta, ennennäkemätöntä. Siinä on kylläkin viittauksia esseeromaanin suuntaan, eurooppalaisiin mestareihin Brochiin, Hesseen, Musiliin. Mutta tämä on osin harhautusta, sillä Alkutuuli on ennen muuta runollinen romaani, kertomus taiteesta ja elämästä.

Leena Krohn: Matemaattisia olioita tai jaettuja unia

Julkaistu 3.12.2008

Mitä oikein ovat nämä matemaattiset oliot: gorgonoidit, tubanidit ja pacmantikset? Ne kiihottavat mielikuvitusta. Leena Krohnin matkassa on aina kiehtovaa.

Arto Melleri: Elävien kirjoissa

Julkaistu 3.12.2008

Seitsemännessä runokokoelmassaan Arto Melleri kirjoittaa vimmatusti. Mielteet suoltuvat runsaina ja tarttuessaan paperille eivät silti kangistu vaan joka sanassa on vibaa. Liikkeelle panevana voimana näyttää olevan se syvä elämän jano, jota ei saa millään sammumaan.

Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi Muukalainen kohtaa vuoden 2000

Julkaistu 3.12.2008

Olli Jalosen uusi romaani on ensinnäkin jännittävä kertomus suomalaisesta lapsenryöstöstä: avioeroon ajautunut Johan Betel ottaa 11-vuotiaan tyttärensä matkalle Sveitsiin ja vie hänet tietymättömiin.

Markku Envall: Samurai nukkuu

Julkaistu 3.12.2008

Niukka suomalainen aforismikirjallisuus näyttää saaneen Markku Envallista ahkeran kartuttajan. Tuloksista päätellen hänen tuotantonsa etenee juuri nyt hyvässä vauhdissa.

Göstä Ågren: Jär

Julkaistu 3.12.2008

Gösta Ågrenin Jär aloittaa kolmeosaiseksi suunnitellun sarjan. Hän tähtää 1980-luvun runoutensa ylätasangolta suuren runouden huipulle. Hän on ollut pitkään etevä, mutta uudessa teoksessa hän kehittää sarjan henkilöhahmoja, joissa paikallinen ja universaalinen yhtyvät.

Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta

Julkaistu 3.12.2008

Helvi Hämäläinen on parinkymmenen vuoden tauon jälkeen saattanut julkisuuteen kokoelman uusia runoja. Niistä parhaat kuuluvat uhkeimpiin, kiinnostavimpiinkin, mitä meillä on kirjoitettu aikoihin.

Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba

Julkaistu 3.12.2008

Sirkka Turkka on aivan omalajisensa runoilija nykykirjallisuudessa. Hänen edellinen kokoelmansa Vaikka on kesä (1983) oli keskeiseltä osaltaan teos surusta, kuolemasta.

Jörn Donner: Far och son (Isä ja poika)

Julkaistu 3.12.2008

Ison romaanisarjansa kolmannessa niteessä Jakob ja kylmä rauha (1979) Jörn Donner kuvasi omaa nuoruuttaan 1950-luvulla. Hänen päähenkilönsä oli nimeltään Jakob Anders, joka eli Donnerin kiivainta ja aktiivisinta vasemmistolaisuuden kautta.

Erno Paasilinna: Yksinäisyys ja uhma

Julkaistu 3.12.2008

Esseeteoksessaan Mainio vallankumous (1972) Erno Paasilinna kertoo kirjoitustensa linjasta. 1960-luvun osallistuvana kirjailijana hän asennoitui ensin kulttuuripoliittisesti ja siirtyi vähitellen yhä selvemmin yhteiskunnalliseksi kannanottajaksi.