Antti Tuuri: Lakeuden kutsu

Antti Tuurin kuusiosainen Pohjanmaa-sarja päättyy aikaan ilman historiaa

Antti Tuurin Lakeuden kutsu päättää hänen kuusiosaisen Pohjanmaa-sarjansa komeasti ja yllätyksellisesti.

Yllätys ei ole tapahtumien tai kerronnan tasolla. Lakeuden kutsu ei ole aivan yhtä monisärmäinen ja vauhdikas kuin sarjan ensimmäinen ja paras romaani Pohjanmaa (1982), mutta tyyliltään ja otteeltaan se on samaa maata. Siis paluu alkuun?

Onneksi ei. Kun Tuuri antaa ajan edetä aivan tähän päivään, mikään ei ole niin kuin ennen.

Sarjan alussa hänen pohjalaisensa tunsivat itsensä kodittomiksi uudessa ajassa. Maailmalla he pohtivat paluuta juurilleen, siihen mitä oli ennen. He halusivat valloittaa paratiisin takaisin.

Sarjan kolmen romaanin kertoja Erkki Hakala joutui pakenemaan kotimaakunnasta Ameriikan raitille ja vannoi siellä palaavansa kotiin. Nyt synnit on sovitettu, uudessa romaanissa hän palaa, mutta millainen on Pohjanmaan paratiisi?

Erkki Hakala lähti maasta, joka oli Neuvostoliiton kumppani ja jossa ylinopeussakkoja kirjoittava poliisikin edusti vapaan miehen kannalta sosialismia. Kun hän tulee takaisin, kotimaakunta kuuluu Euroopan yhteisöön.

Aikojen kertakaikkisen muutoksen Tuuri näyttää kertomalla käynnistä vanhan kotitalon vintillä. Siellä on siististi sidottuja kirjenippuja vanhoilta ajoilta, mutta kun katsoo kuorten sisälle, jokaisessa on tyhjä paperi.

Sellaiset kansalliset käännekohdat kuin vuosi 1918 tai sodat eivät enää vaikuta elämänmenoon. Romaanissa on viittauksia menneisyyteen ikään kuin osoittamassa, että tästä lähtien elämää rakennetaan historiattomassa tilassa.

Paratiisi

Antti Tuuri on perinnetietoinen kirjailija, jonka kielessä elää ennen muuta Raamattu. Pohjanmaa-sarjan historiallisesti vanhimman kerrostuman (Uusi Jerusalem, Maan avaruus) yhteyksistä Raamattuun on ilmestynyt oppinut tutkielmakin, Juhani Sipilän Johannes Hakalan ilmestyskirja.

Erkki Hakalan kertomissa uudemman ajan kirjoissa Raamatun osuus ei ole yhtä tärkeä, mutta kuitenkin tuntuva. Hakala on sitä polvea, joka oppi pyhän kirjan tarinat ja kielikuvat vanhemmiltaan ja kansakoulussa.

Tämän monialayrittäjän ja autokauppiaan yhteys länsimaiden pyhään kirjaan on niin elävä, että harharetkiensä yksinäisissä hotellihuoneissa hänen on täytynyt lukea Gideonin lahjoittamaa Raamattua.

Lakeuden kutsun viittaukset Raamattuun ovat paljolti kansankielen ilmaisuja, jotka ovat menettäneet yhteytensä alkuperäiseen tekstiin. Taustalla häämöttää tuhlaajapojan tarina.

Ameriikan raitti kertoi veljessarjan nuorimmaisesta, joka "kokosi kaiken omansa ja matkusti vieraaseen maahan", niin kuin sanassa sanotaan.

Kun hän nyt palaa isiensä luo, hän saa havaita, "että kukaan ei tässä talossa näyttänyt juottovasikkaa minun kotiintuloni kunniaksi teurastavan".

Unioni

Romaanista voi löytää myös tuhlaajapojan kotiinjääneen isonveljen. Syrjäkylillä elää kertojan serkku, joka yhä jaksaa vedota Neuvostoliiton aikoihin. Hän on koominen hahmo punaisen historian päätyttyä.

Vanhojen konfliktien sijaan on syntynyt jako kahteen sen mukaan mitä ajatellaan Euroopan yhteisöstä. Amerikasta oppinsa hakenut tuhlaajapoika ostaa konepajan ja luottaa unionin markkinoihin. Maatalousyrittäjät eivät niihin usko.

Alahärmän Isoo-Antti -motellissa ei ole unionin kannattajia. "Äkkiä baarissa tuli aivan hiljaista, ja kova ja römeä miesääni karjahti niin, että koko rakennus kajahti: - Vapaus."

Kansan käsitykset pankeista ja Brysselistä kukkivat Tuurin kirjassa, eikä aivan ilman huumoria. "Taina väitti taas Brysselin direktiivien sallivan ihmisten koskettelemisen jo Pohjanmaallakin muillakin ruumiinosilla kuin puukoilla ja puntareilla."

Ennallaan on ikivanha raja miesten ja naisten välillä. Romaanin alussa tuhlaajapoika maastoutuu pusikkoon ja seuraa kiikarilla vaimonsa liikkeitä pihapiirissä. Hän on palannut sissinä vihollismaahan, naisten valtakuntaan. Paratiisin Eevan takaisinvalloitus on kova urakka.

Pohjanmaa-sarjan alussa ja lopussa miesten kieli on ruumiin ja toiminnan puhetta. Auto on ruumiin kielen jatke.

Ampuma-aseen sijassa on tällä kertaa hitsauspilli, jolla Erkki Hakala avaa kassakaapin. Niinkin voi näyttää kykynsä.

Näyttämölle jää kassakaapin raato ja sen päälle tyhjä olutpullo. "Lupasin teettää kaapin päälle rintakuvani sitten, kun yhtiö olisi suureksi kasvanut ja menestyvä."

Partasen veljesten konkurssikypsä yritys on kunnan lahjoittamalla tontilla ja Kehitysaluerahaston kustantamissa rakennuksissa. Tuhlaajapoika ostaa sen käteisellä.

Aikanaan Tuurin sankarit pakenivat Suomen verottajia Amerikkaan seteliniput ihoon teipattuna. Se leiviskä kasvoi. Amerikassa hankitun rahan puhtaudesta ei ole takeita, mutta sen pesu Suomessa ei ole vaikeaa, kun pankki oli aikoinaan jakanut Partasille ilmaista rahaa.

Partasten konepajasta käydään vielä sotaa, mutta pahimmassakin paikassa Erkiltä liikenee aikaa sukulaismiesten asioiden järjestämiseen. Kaiken hammastelun ja hevosenleikin takana suvun yhteys on luja.

Opettaja

Läheisiin kuuluu myös opettaja, sarjan ensimmäisen osan unohtumaton hahmo. Nyt opettaja huomauttaa, että pohjalaiset ovat liian herkästi huutamassa oikeuden ja totuuden perään.

Muut ovat ymmärtäneet toimia oman etunsa mukaan. "Uskoin Euroopan unionin sen pohjalaisille vielä opettavan", Hakala arvelee.

Opettaja on niitä Tuurin henkilöitä, jotka tuovat hänen aineelliseen maailmaansa henkisen elementin. Hän ylistää rakkautta ja pitää luennon kuolemasta. Hän on ylevä ja koominen niin kuin Kiven ja Linnan vastaavat hahmot.

Entiseen tapaan naiset ovat viisauden ydin. Kun Tuurin miehet unohtavat Raamatun opetukset, naiset uskovat miesten uhman antavan tilaa paremmille voimille.

Tuurin viisaiden joukkoon liittyy tässä kirjassa sankarin vaimo. Hän suostuu uuden ajan kantaemoksi ja näyttää malttinsa miehen rinnalla.

Tuurin romaani on nautittavan jäntevästi kirjoitettu ja sen huumori kuin kiveen veistettyä. Romaanisarjan päätökseksi se on poikkeuksellinen, koska se häivyttää historian ja aloittaa uudestaan vuodesta nolla.

Siihen tyhjään tilaan tuhlaajapojan vaimo tuo tietonsa siitä mitä on elää "elämäänsä eteenpäin toivoaan koskaan heittämättä".

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi