E-nokittelu

Tiedon valtaväylää kuluttaessa voi päätyä käsitykseen, että maamme kahden pääsukupuolen välillä on käynnissä raudanmakuinen linnoitustaistelu.

Oman sukupuoleni edustajat ovat olleet internet-mittelössä ärtyneitä ainakin epätasa-arvosta huoltajuuskysymyksissä, median miesvihamielisyydestä, perinteisten sukupuoliroolien näivettymisestä ja siitä, että naisten väkivaltaisuudesta vaietaan. Toinen sukupuoli taas nimittää meitä putkiaivoisiksi valehtelijoiksi, joiden alkoholin hapertamille frontaalialueille ei mahdu kuin kaksi kompulsiivista mielihalua: alistaminen ja penetraatio.

Ovatko kiistakumppanit syytteineen oikeassa?

Ja onko sillä edes väliä?

Katsotaan. Toisen aallon feministeihin kuulunut yhdysvaltalainen Carol Hanisch valitteli helmikuussa 1969, että miesten naisiin liittämät negatiiviset määreet (esimerkiksi: "naiset ovat tyhmiä") perustuvat muun muassa myytteihin. Jos ymmärrämme myytin tässä asiayhteydessä harhakäsityksenä, Hanisch oli eittämättä oikeassa.

On vaikea varmuudella sanoa, mistä edellisen kaltaiset myytit yhteiskunnassa ovat alkunsa saaneet, mutta syytetään vaikkapa induktiivista päättelyä.

Induktiivinen päättely ei ole totuuden säilyttävä päättelymuoto (lähtöoletuksen "kaikki tapaamani naiset ovat tyhmiä" ei voida katsoa olevan riittävän vahva oikeuttamaan lopullisesti johtopäätöstä "kaikki naiset ovat tyhmiä"), mutta se on luonteeltaan peri-inhimillinen ja sopii mainiosti kasvottoman vihan perustelemiseen internetissä.

Mutta vielä niistä syytteistä.

Vaikka erineuvoisten internetnokittelu on paikoitellen hupaisaa seurattavaa, siinä märkii äitelän kalmainen jälkimaku.

Keskustelun tiimellyksessä unohtuvat usein järki ja siivot tavat, ja roisi paskanheitto astuu tilalle.

"Olen vilpittömän iloinen siitä, että sinua lyötiin parisuhteessa", totesi aikuinen ihminen toiselle eräällä keskustelupalstalla, eikä se ole mitenkään poikkeuksellinen kommentti.

On pysäyttävää ajatella, että niin moni yksilö on joutunut pettymään niinkin pahasti toisen sukupuolen edustajaan, että on ajautunut lopulta projisoimaan vihansa koko ryhmän ylle.

Pahimmassa tapauksessa inhon ja vihan tunteet siirretään vielä seuraavienkin polvien riesaksi.

Ja niitä seuraavien.

Mutta toisaalta! Saattaahan keskustelupalstalla nimettömänä singottu "paskamaha" tai "huora" tuoda vihan täyttämän yksilön elämään jopa jonkinlaista helpotusta ja näin ollen toimia yhteiskuntarauhan kannalta hyödyllisenä poistoventtiilinä.

On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että sillä ratkottaisiin huoltajuuskysymykset tahi tasattaisiin palkkaerot.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi