Kiima näkyvissä

Toisinaan sivistyneessä keskustelussa törmää lähtökohtaoletuksiin, jotka ovat silkkaa flöittia. Eräs sellainen on yhteiskunnan yli-seksualisoituminen. Kun teinillä on ulkonäköpaineita, tai vanhapoika ei pääse pukille, on syyllinen tiedossa: yhteiskunnan yliseksualisoituminen ja siitä kumpuavat epärealistiset odotukset!

Termi on siitä mainio, että sen avulla vaivalloinen pohdinta ikuisuuskysymyksistä voidaan sivuuttaa kätevästi. Ilmauksen voima on jopa niin vahva, että se pystyy samanmielistämään vasemmistointellektuellin feministiänkyrän ja vanhoilliskristillisen viiksimiehen.

Vaikka sanaparia on toisteltu vuosikaudet, harva on vaivautunut selittämään, mitä sillä tarkoitetaan.

"Edes kansainvälisellä tasolla en ole törmännyt kattavaan selitykseen", vastaa tutkija Osmo Kontula uteluuni. "Kyseessä on arvoilmaus, ei tieteellinen termi."

Eritoten kirkon edustajille se on rakas. Viime lokakuussa Turun arkkihiippakunnan piispaehdokkaat taistelivat yliseksualisoitumista vastaan vaatimalla seksileluja pois marketeista. Parhaiten veti Maskun kirkkoherra Aino Vesti, joka vertasi seksuaalisuutta joulun odotukseen: ensin tulevat valmistelut, sitten vasta juhlallinen täyttymys.

Yliseksualisoitumisen ja puhkipornoistumisen mantraa hellivät myös huolestuneet vanhemmat ja eräät terapeutit.

"Kaikkialta tuputettavan" jynkytyksen läsnäolo kuulemma ahdistaa teinejä (omat empiiriset kokeeni kasvuvuosilta kertovat muuta) ja saattaa jopa häiritä "luonnollista" kehitystä. Niin. Vielä ei tosin ole pitävästi todistettu, että heterosta saataisiin homo kuvia näyttelemällä, tahi toisinpäin.

Romantikkojen mielestä yliseksualisoitunut yhteiskunta on korvannut rakkauden nihilistisellä irstailulla. Heitä suosittaisin muistamaan, että myös romanttinen rakkaus on modernin ajan häilyvä konstruktio.

Yliseksualisoitumisen pelko näyttää liittyvän kulttuurin visualisoitumiseen, suomalaiset kun ikäluokasta riippumatta naivat nykyisin laiskasti. Toista oli ennen, ainakin kansanrunoudesta päätellen. Pelkästään eläimiin sekaantumisesta kertovia rallatuksia on arkistoitu sadoittain.

Todennäköisesti teineillä on ollut ulkonäköpaineita myös ennen H&M:n mainoksia.

Ehkä yliseksualisoitumispaasauksen varjolla yritetäänkin määritellä jonkinlaista navanalusortodoksiaa, joka sosiaalidemokraattisessa hengessä sopisi jokaiselle.

On nimittäin hankala kuvitella aikaa, jolloin ihmiskunta ei olisi ollut läpeensä seksualisoitunut, riippuuhan lajimme selviytyminen siitä. Nyt kiima on vain kuoriutunut eri tavalla näkyviin. Nykyteknologian avulla karvattoman apinan itsetoteutusta on mahdollista tarkastella koko loistossaan.

Eikä se ole aina kovin mieltäylentävää katsottavaa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi