Narkomaani ei ole ongelma

Liikemiehen huumekuolema roiskautti laittomat substanssit vaihteeksi tapetille. HS:n nettisivuilla käytyä keskustelua tummensi paikoin peittelemätön vahingonilo: "Narkkari on ongelma". "Mitä näitä säälimään – oma valinta."

Valinta on varmasti ollut oma, eikä ketään tarvitse sääliä, mutta parista asiasta olen eri mieltä: Kovaonninen yrittäjä tuskin oli narkomaani. Ja toisekseen narkomaani ei ole ongelma.

Narkomaani on ihminen, jolla on ongelma.

Naiseni työskentelee veteraaniheroinistien ohjaajana rotterdamilaisessa keskuksessa. Piipahdan talolla joskus kahvilla. Asiakkaat ovat viisikymppisiä miehiä ja naisia, ja elämänmeno on lähes tavanomaista: katsellaan televisiota, rupatellaan, pestään pyykkiä ja kokataan. Tavallisesta elämästä asukkaat erottaa vain se, että välillä he ottavat heroiinia.

Ajatuksena on, että asiakas on aikuinen ihminen, joka on valinnut elämäntavakseen huumeet. Jos hän yrittää lopettaa, hänelle voidaan järjestää kuntoutusta ja työpaikka. Jos hän ei halua lopettaa, hän saa silti katon päänsä päälle ja päivittäisen annoksensa. Näin pyritään vähentämään rikollisuutta.

Hollannin malli toimii: maassa on HS:n mukaan vähiten huumekuolemia koko Euroopassa. Vähemmän kuin vaikkapa Suomessa.

Huumesotaan otti viime kuussa kantaa Joensuun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Hänen mukaansa "käytöstä rankaiseminen on tehotonta ja lisää viranomaistyötä".

Tolvanen ei ole mielipiteineen yksin. Samaa vaatii Yhdysvaltain oikeusviranomaisista koostuva LEAP ja monet muut tahot.

Miksi Suomessa sitten on vuosikymmenet jahdattu huumeidenkäyttäjiä ja narkomaaneja? Rahan vuoksi tietenkin.

Legendaarinen huumepoliisi Risto "Nortti" Nordman kritisoi muistelmissaan huumetoimiston johtajaa Torsti Koskista: "Koskinen sanoi monta kertaa suoraan, että hän halusi pidätyksiä, joissa yhdellä henkilöllä oli kymmeniä huumekäyttöjä. Idea oli siinä, että jokainen käyttö voitiin kirjata eri rikoksena. Isoilla luvuilla oli helpompi pyytää lisää väkeä ja kalustoa. Kerran kun saimme puolisen kiloa hasista takavarikkoon, pyysin Koskista katsomaan erää. Hän tuli, mutta sanoi: 'Kymmenen käyttöä olisi ollut parempi kuin toi.'"

Koskinen jäi eläkkeelle 1996, mutta linja pitää: sakottaminen on entisestään tehostunut, koska sakon voi vuosituhannen alun lakimuutoksen ansiosta kirjoittaa paikan päällä. Poliiseja komennetaan kesäisin festareille taskuratsioihin, vaikka käyttäjien ratsaaminen ei tutkimusten mukaan vähennä huumerikollisuutta.

Ja miksi? Eihän kyseessä ole moraalinen, vaan kansanterveydellinen ongelma. Olisi järkevämpää keskittää taistelu ylikansallisia rikossyndikaatteja kuin omia kansalaisia vastaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi