hakola

EM-kisat sopiva taso suomalaisille

Euroopan yleisurheiluliiton päätös järjestää EM-kisat kahden vuoden välein on herättänyt voimakasta mutinaa siellä sun täällä. Ensimmäiset uuden ajan EM-kisat käydään Helsingissä kesä-heinäkuun vaihteessa vuonna 2012.

Uudessa rytmityksessä joka toinen EM-tapahtuma on samana vuonna olympialaisten kanssa. Arvostelijat pelkäävät, että urheilijoilla, yleisöllä ja sponsoreilla ei riitä voimia kaksiin arvokisoihin reilun kuukauden sisällä.

Syytä huoleen ei ole. Mestaruuskisojen tiuhentunut väli on nimittäin lottovoitto useimpien Euroopan maiden yleisurheilijoille, mutta etenkin juoksijoille. Maailman kärki on yksinkertaisesti karannut aivan liian kauaksi sprinttereiltä ja pitkänmatkan juoksijoilta.

Viime kesänä MM-Berliinissä jaossa olleista 66 henkilökohtaisesta juoksumitalista Eurooppa sai vain kuusi, joista naiset ottivat viisi. Miesten kunnian pelasti Jukka Keskisalon ranskalainen kilpakumppani Bouabdellah Tahri pronssimitalillaan ja 3 000 metrin esteiden uudella Euroopan ennätysajalla.

Berliinissä eurooppalaiset kahmivat toki valtaosan kenttälajien mitaleista. Silti monen maan huippu-urheilijalle oman maanosat kisat ovat sopivin taso.

Esimerkiksi Tommi Evilällä on kelpo mahdollisuudet menestyä vielä EM-Helsingissä, kun taas olympialaisissa ja MM-kisoissa samalta lankulta ponnistaa paljon suurempi joukko todella kovia urheilijoita. Eikä maailman huippujen kokoontuessa suomalaismitali ole taattu enää edes keihäänheitossa.

Sitä paitsi, EM-kisoihin osallistuminen ei estä menestymistä olympialaisissa.

Myös yleisöä ja sponsoreita riittää varmasti ainakin Helsingin EM-kisoihin. Onhan se kansallisesti suuri tapahtuma vilkkaimman lomakauden alussa. Suomessa kesän 2012 arvokisasuman kovin paine kohdistuukin valtiojohtoon – etenkin jos miesten jalkapallomaajoukkue etenee Puolassa ja Ukrainassa pelattaviin EM-kisoihin.

Jaksavatko presidentti, pääministeri ja urheiluministeri tukea omiaan kisakatsomossa koko kesän?

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi