Ei olympialaisia Nilsiään

Urheiluministeri Stefan Wallinin kehotus hakea uusia arvokisoja Suomeen poikii jo tulosta.

Ylitornion kunta on tiedustellut ruotsalaiselta Jällivaaralta haluja pohtia yhteistä talviolympiahakemusta vuodelle 2022.

Hyvin alustavassa suunnitelmassa alppilajit järjestettäisiin Ruotsissa ja hiihtolajit Suomen puolella.

Hanke vaikuttaa huomattavasti realistisemmalta kuin Nilsiän Tahkovuoren olympiahaave, joka sijoittuu myös 2020-luvulle.

Tahkon puuhamiesten visiossa kaikki lajit käytäisiin Suomessa. Alppilajit mahdollistaisi Supertahkoksi nimetty hanke.

Siinä 200 metriä korkea Tahkovuori saisi kaverikseen tekovuoren, jossa korkeuseroa olisi peräti 750 metriä ja pisimmällä rinteellä pituutta kolme kilometriä. Lisäksi alueelle rakennettaisiin vuodepaikkoja jopa Keravan verran.

Tekovuori luotaisiin korottamalla Tahkon naapurivaaraa 300 metriä Siilinjärven apatiittikaivoksen massoilla. Lisäksi huipulle rakennettaisiin 100 metriä korkea lähtölava ja vuoren juureen koverrettaisiin 150 metriä syvä kaivanto.

Näin luotaisiin olympiakelpoiset alppirinteet ja keinotekoista korkeuseroa yli puoli kilometriä. Se on sata metriä enemmän kuin Suomen pisimmässä rinteessä Ylläksellä.

Suunnitelma on hullu tai ainakin tavattoman rohkea. Se tuo mieleen Neuvostoliiton aikeet muuttaa Siperian jokien virtaussuuntia ja turisteille rakennetut tekosaaret Dubaissa.

Tahkon tekovuori on rakentamisen ja ympäristön kannalta haastava. Lisäksi toteutus vaatii miljardien investointeja ainutlaatuiseen mutta luonnottomaan hankkeeseen.

Suomessa on ollut oikeitakin vuoria, tosin pari miljardia vuotta sitten. Silti suomalaisten ei pidä itse syöksylaskuun vaadittavia korkeuseroja rakentaa. Eikä tuhlata verorahoja.

Olympiakisat on kuitenkin täky, jolla valtio yritetään houkutella maksamaan elintärkeä junarata kaivokselta rinteille.

Nilsiän kaupunki on jo antanut tukensa maailman ehkä suurimmalle tekovuorelle. Nyt pallo on viranomaisilla, jotka päättävät hankkeen ympäristöluvasta.

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi